Tosielämän huonepakopelit tarjoavat pelaajilleen onnistumisen elämyksiä turvallista pakoa todellisuudesta. Kansan suussa huoneet kantavat yleisnimeä room escape -pelit. Tosielämän pakopelikokemuksia Jyväskylässä tarjoava Way Out juontaa juurensa Unkariin.
– Yksi meistä neljästä yrittäjästä vieraili vastaavassa pelissä Budapestissä. Siitä tämä idea sitten alun perin lähti, kertoo yrittäjä Janina Lindroos.
Silloin ei päässä ole tarkoituskaan liikkua mitään muuta
Janina Lindroos
Pelin ideana on lukita ryhmä ihmisiä huoneeseen, josta heidän tulee löytää ulospääsy loogisen päättelykyvyn ja ryhmätyöskentelyn avulla. Huonetta valvotaan monitorin välityksellä, ja halutessaan ryhmä voi pyytää vihjeitä ulospääsyn avuksi. Aikaa tähän kaikkeen on yksi tunti.
Pelaajat valvovan silmän alla
Huonepakopelissä voi päätyä mitä erikoisimpiin, lavastettuihin tilanteisiin. Itsensä voi löytää vaikkapa hullun lääkärin vastaanotolta.
– Huoneet on sisustettu teemojen mukaan. Niistä löytyy myös erilaisia loogisen päättelykyvyn tehtäviä. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa palapelin palojen etsiminen ja niiden kokoaminen, vihjaa Janina Lindroos.
Pelkällä tiimityöskentelyllä pääsee jo pitkälle
Janina Lindroos
Huonetta valvotaan koko pelin ajan, joten halutessaan leikin voi jättää kesken. Monitorin välityksellä pelaajia seuraava Lindroos kertoo, että joskus ulospääsyyn on käytetty myös vippaskonsteja.
– Kerran eräs ryhmä tuli huoneesta ulos jo kymmenen minuutin pelin jälkeen. Selvisi, että he olivat tiirikoineet itsensä ulos. Tämä ei kuitenkaan ole pelin henki, joten passitin heidät takaisin huoneeseen. Lopulta he selvittivät pelin ja löysivät oikean ulospääsyn.
Alku menee usein ihmetellessä
Usein ensimmäiset peliminuutit kuluvat pelkkään ihmettelyyn. Lindroosin mukaan pelaajat alkavat usein alkuhämmennyksen jälkeen tutkimaan huonetta tarkemmin ja ulospääsy alkaa hahmottumaan. Tai sitten ei.
– Meillä noin puolet ryhmistä selvittävät tiensä ulos. Toiselta puolikkaalta jäävät mysteerit ratkomatta. Tällöin heidät luonnollisesti päästetään huoneesta ulos. Pelaajien seuraaminen monitorista on mielenkiintoista. Toki siihenkin hieman turtuu, mutta kyllä tämä työ on todella hauskaa, sanoo Lindroos.
– Asiakkaat joskus kyselevät, että entä jos paniikki iskee pelatessa. Mikäli sellainen tilanne tulisi, niin avaisimme tietenkin oven. Tähän mennessä kukaan ei ole kuitenkaan paniikkiin joutunut.
Ihmisiä houkuttelee eskapismin tunne
Janina Lindroos
Pako todellisuudesta kiehtoo kaikenikäisiä
Kesäviikonloppuisin pakopeleistä innostuvat muun muassa polttariporukat. Muuten asiakasryhmä on kirjava.
– Meillä käy asiakkaita aina teini-ikäisistä eläkeläisiin asti. Peli kiinnostaa muun muassa perheitä, työporukoita, kaveriporukoita ja eri joukkueiden edustajia. Pelaamiseen ei vaadita mitään erityistaitoja tai fyysistä voimaa. Pakopeleissä pärjää, kun osaa käyttää päättelykykyä, mutta jo pelkällä tiimityöskentelyllä pääsee pitkälle.
Yrittäjä Minna Lindroos arvelee, että tosielämän huonepakopelien suosio perustuu pitkälti uutuuden viehätykseen.
– Uutuusarvoa voidaan pitää yllä siten, että huonetta vaihdetaan tarpeeksi usein. Ihmisiä myös houkuttelee eskapismin tunne. Se on kiehtovaa, kun voi tunnin ajan kuvitella olevansa jossain ihan muualla ja keskittyä vain peliin. Silloin ei päässä ole tarkoituskaan liikkua mitään muuta.