Hyppää sisältöön

Graffitiharrastajat autioitumisen lähteillä – tyhjä lappilaiskoulu täyttyy kuvista

Kemijärvellä maalataan graffiteja tyhjillään olevaan kouluun. Graffitityöpaja on osa maanlaajuista yhteisötaidekokeilua, joka kehottaa pohtimaan tyhjien tilojen autioitumisen syitä ja merkitystä paikallisyhteisöille.

Pete "Hende" Nieminen on osa kokenutta katutaideryhmää, joka vetää graffitityöpajaa Kemijärvellä.
Pete "Hende" Nieminen on osa kokenutta katutaideryhmää, joka vetää graffitityöpajaa Kemijärvellä. Kuva: Samppa Batal / Taidetta lähellä
Maija-Liisa Juntti

Kemijärvellä työpajaa pitävä graffitimaalari Pete "Hende" Nieminen toivoo, että tyhjiä tiloja käytettäisiin enemmän hyödyksi esimerkiksi graffititiharrastajien tiloina. Julkisten tilojen käyttö graffitimaalauspaikkana onkin hiljalleen yleistymässä.

– Esimerkiksi Jyväskylässä ja Salossa on otettu käyttöön alikulkutunneleita. Ne on auki ympäri vuorokauden ja kuka tahansa voi käydä milloin vain tekeen sinne (graffiteja). Se on maalaajaystävällistä Suomen sääolosuhteet huomioon ottaen, kun on valot ja katto pään päällä. Voi maalata, vaikka ulkona tulisi räntää, Hende - nimellä maalaava Nieminen sanoo.

Graffitissa menossa skeittausilmiön kaltainen evoluutio

Hende vertaa graffitiharrastamisen suosiota ja arvostuksen lisääntymistä rullalautailussa tapahtuvaan kehitykseen.

– Silloin kun skeittaus tuli 80-luvun paikkeilla Suomeen, monet kaupungit tekivät vaneriramppeja ja sitten ajateltiin, että nyt niillä on paikka, skeitatkoon siellä. Mutta jos ei niitä huolla, ne kuluu ja lahoaa.

Suomen sääolosuhteet huomioon ottaen on maalaajaystävällistä, kun on valot ja katto pään päällä.

Hende

Henden mukaan samalla tavalla on lähestytty graffitimaalaamista, vaneriaitoja rakentamalla. Hiljalleen kehitystä kuitenkin tapahtuu ja esimerkiksi rullalautailun suosion kasvaessa on onnistuttu vetoamaan myös kaupunkien päättäjiin harrastuspaikkojen rakentamiseksi.

– Lisäksi on tyyppejä, jotka on skeittareita ja lukeneet itsensä vaikkapa rakennusinsinööriksi ja ruvenneet rakentamaan betonista. Suomestahan on viety tätä osaamista ulkomaillekin. Graffitin tekemisessä eletään nyt tavallaan samaa.

Pysyvät ja kestävät harrastuspaikat kaikkien etu

Pete "Hende" Nieminen toivoo näkevänsä tulevaisuudessa yhä enemmän jo olevassa olevia paikkoja graffitiharrastajien käytössä.

– Jos asiat etenevät oikein ja pysyvät hallinnassa, otettaisiin yhä enemmän käyttöön jo olemassa olevia paikkoja tai sitten rakennettaisiin ihan vaan maalaamista varten sellaisia seiniä, jotka olisivat betoni- tai tiilirakenteisia. Silloin niitä ei tarvitse läheskään niin paljoa huoltaa ja ne pysyy paremmassa kunnossa.

Kemijärven graffitipaja on osa yksivuotista Taidetta lähellä - projektia, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Muut lähiötaideprojektiin osallistuvat paikkakunnat ja kaupunginosat ovat Vaasa, Tampereen Hervanta, Helsingin Kallio, Hämeenlinna ja Espoon Matinkylä.

Suosittelemme sinulle