Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Ulkomailta Suomeen töihin tulleet "ekspatit" turvautuvat toisiinsa – suomalaisten kanssa ystävystyy hitaasti

Suomeen ulkomailta töihin muuttaneiden ekspatriaattien verkosto InterNations on kasvanut Helsingissä räjähdysmäisesti. Tapaamisissa jaetaan käytännön neuvoja Suomeen asettumiseksi, mutta vielä tärkeämpiä ovat tässä kylmässä maassa uudet ystävyyssuhteet. "Meillä on teille paljon annettavaa", kuuluu viesti paikallisille.

Perulainen Luis Daniel Maldonado Fonken InterNations-verkoston tapaamisessa.
Perulainen Luis Daniel Maldonado Fonken rakastui Suomeen ja päätti siirtää yrityksensä Helsinkiin. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
Maija Mokkila
Avaa Yle-sovelluksessa

Puheensorina helsinkiläisessä ravintolassa nousee nopeasti korvia huumaavaksi. Ihmiset nauravat, halailevat ja esittäytyvät uusille tuttavuuksille. Alati elävissä pienissä ryhmissä tutustutaan ja vaihdetaan kokemuksia – Suomesta.

Koolla on lähes sata niin sanottua ekspatriaattia eli Helsinkiin useimmiten työn perässä muuttanutta ulkomaalaista. He kuuluvat kansainväliseen InterNations-verkostoon, johon on yksin Helsingissä liittynyt muutamassa vuodessa yli 5000 henkeä. Monelle verkoston kuukausittaiset tapaamiset ovat tärkeä henkireikä ja lähes ainoa mahdollisuus luoda uusia ystävyyssuhteita.

–  Olonsa kotoisaksi tunteminen vaatii työtä. Suomessa se ei ole kovin helppoa, sillä sosiaalinen elämä on hyvin erilaista kuin Keniassa. Ihmisille puhuminen ja heihin tutustuminen vaatii työtä ja on ollut melko haasteellista, naurahtaa Daisy Omondi.

Etenkin ensimmäinen vuosi voi Omondin mukaan olla monelle hyvin masentavaa aikaa, kun sosiaalisia suhteita ei vielä ole ja kotiin soittaminen saattaa olla ainoa keino saada juttuseuraa.

Mutta keitä he oikeastaan ovat, nämä hieman erilaiset maahanmuuttajat?

Positiivisuus houkuttelee esiin parhaat puolet

Kenialainen Daisy Omondi.
Sosiaaliohjaaja Daisy Omondi uskoo, että ulkomaalaisilla on Suomelle paljon annettavaa. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Omondi itse tuli Suomeen ensimmäisen kerran jo vuosituhannen alussa  aupairiksi. Silloin kenialainen tyttö säikähti kylmyyttä ja palasi kotiin opiskelemaan, mutta pohjoinen maa jäi kuitenkin ajatuksiin. Neljän vuoden sosiaalitieteiden opiskelun jälkeen Omondi päätti antaa Suomelle uuden mahdollisuuden ja nyt Helsingissä on vierähtänyt jo kahdeksan vuotta.

Pysyvä työpaikka löytyi Rinnekotisäätiöstä kehitysvammaisten ohjaajana. Viime aikaiset poliittiset muutokset ovatkin herättäneet Omondissa paljon ajatuksia. 

– Me kaikki tarvitsemme toisiamme. Vaikka tämä on Suomi ja teidän maanne, olemme me ulkomaalaiset tulleet tänne jostakin syystä ja meillä on myös annettavaa.

Omondin mukaan yhteistyö olisi tärkeää niin toimistoissa kuin sosiaalisessa elämässäkin.

– Positiivisessa ympäristössä on helpompaa unohtaa oma negatiivisuutensa. Mutta jos minua epäillään varkaaksi aina, kun menen kauppaan, se saattaa jopa houkutella varkaaksi, mitä en todellakaan ole! Jos meille ollaan kohteliaita ja kilttejä, se tuo myös meistä hyvät puolet esiin, Omondi summaa.

Rakkautta Suomeen ensi silmäyksellä

Helsinkiin viime syksynä muuttaneen perulaisen Luis Daniel Maldonado Fonken alkutaival Suomessa oli melkolailla ruusuisempi.

– Kävin täällä ensimmäisen kerran jo vuonna 2012. Minulla oli silloin yritys Saksassa ja etsin paikkaa, johon siirtyä. Kun tulin Suomeen, rakastuin maahan välittömästi. Ilma on puhdasta, ihmiset ovat ystävällisiä ja luonto niin villiä. Tämä tuntui heti oikealta paikalta olla.

Nyt Maldonado Fonken on päättänyt pyörittää henkisyyteen ja hyvinvointiin keskittyvää yritystään Suomesta käsin. Hän kiittää paikallista hallintoa, joka on toiminut tehokkaasti ja ystävällisesti.

–  Myös ihmisten kanssa olen kokenut hyviä hetkiä. Olen selvinnyt jo kahdesta testistä, pidän salmiakista ja avantouinnista, Maldonado Fonken hehkuttaa.

Silti InterNationsin kansainvälinen verkosto on hänellekin tärkeä.

– Täällä ihmiset ovat hyvin avoimia luomaan suhteita, puhumaan ja jakamaan niin kokemuksiaan kuin tietoakin. Täällä voi pitää hauskaa, mutta saada myös neuvoja elämän aloittamiseksi uudessa maassa, mikä on hyvin tärkeää. 

Toisten ekspattien seura lämmittää

Internations
Andrea Gladuli on iloinen, että voi työskennellä eläinlääkärinä myös englanniksi. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Myös Italialaisen Andrea Gladulin tarina alkoi rakkaudesta – ei luontoon vaan suomalaiseen naiseen. Suhde päättyi, mutta kun yhteinen lapsi tuli kouluikään eikä enää voinut reissata kahden maan väliä, Gladuli päätti muuttaa Suomeen. Nyt takana on kaksi vuotta Helsingissä.

Kotimaassaan eläinlääkärinä työskennellyt Gladuli pelkäsi, että kielitaidon puute voisi tehdä työllistymisestä vaikeaa, mutta lopulta paikka löytyi nopeasti. Se sen sijaan yllätti, kuinka yksinäiseksi itsensä voi tuntea, kun ei puhu paikallista kieltä.

–  Olen hyvin kiitollinen näille tapahtumille, koska kaikki ystäväni ovat kaltaisiani ekspatteja. Täällä voi yksikertaisesti tuntea lämpöä siitä, ettei ole yksin ulkomaalaisena vieraassa maassa.

Gladuli kieltää seuraavansa politiikkaa, mutta on kuullut Suomessa käytävästä maahanmuuttajakeskustelusta ystäviltään.

– Jos se on totta, mitä kuulen joka puolelta, niin uudet ihmiset hallituksessa eivät ole kovin avoimia ulkomaalaisille. Täällä ihmiset eivät ylipäänsä ole kovin avoimia, joten mielestäni ulkomaalaiset ovat hyväksi aivan erityisesti tälle maalle.

Syrjityksi tulemisen tunne ei ole Gladulillekaan vieras.

– Tällaiset positiiviset fiilikset, joita meillä InterNationsissa on, ovat hyvä asia, eivätkä taatusti mitään vaarallista, hän painottaa.

Alussa on aina eksyksissä ja yksinäinen

InterNationsin perustajiin kuuluva Malte Zeeck tietää, että ekspatriaattien ongelmat ovat samankaltaisia kautta maailman.

Malte Zeeck ja Isabella Haas.
Malte Zeeck vetää kansainvälistä InterNationsia, Isabella Haas Helsingin ryhmää. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

– Tulitpa sitten mistä maasta tahansa ja muutit mihin tahansa maahan maailmassa, tunnet aluksi olosi eksyneeksi ja yksinäiseksi.

Verkoston tekemän selvityksen mukaan asettumisen helppous kuitenkin vaihtelee paljon eri maissa.

– Eteläisellä pallonpuoliskolla, kuten Latinalaisessa Amerikassa ja Etelä-Euroopassa, ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ulkomaalaisia kohtaan, heidät toivotetaan tervetulleiksi. Muilla alueilla sopeutuminen voi olla vaikeampaa.

– Pohjoismaisen suuri plussa on työ- ja perhe-elämän yhdistämisen helppous ja ylipäänsä perheystävällisyys. Ystävyyssuhteiden luominen sen sijaan voi olla vaikeampaa, sillä pohjoismaiset ihmiset eivät ole tunnettuja välittömästä avoimuudestaan, Zeeck toteaa.

Hän kuitenkin korostaa, että kaikissa tapaamisissa käy myös paikallisia ihmisiä, jotka kenties ovat itse aiemmin asuneet ja työskennelleet ulkomailla ja haluavat nyt ylläpitää kansainvälisiä kontakteja. He ja heidän neuvonsa ovat vasta maahan muuttaneille aivan erityisen arvokkaita.

Suosittelemme sinulle