Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) varallisuusilmoitusta eduskunnalle moitittiin tuoreeltaan pintaraapaisuksi.
Ainoa tarkka summa ilmoituksessa oli verotettavan pääomatulon määrä viime vuodelta eli noin 75 000 euroa. Sipilä toki myös kertoi, että hänellä on yhteisomistuksessa vaimonsa kanssa yhteensä 180 hehtaarin metsätilat Oulussa ja Muhoksella.
Sen sijaan rahoitusomaisuutensa määrää Sipilä ei tarkenna. Sipilä listasi, että hänellä on "merkittävä rahoitusomaisuus" talletettuna Nordean ja OP Pankin yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin.
Nämä tuotteet ovat Nordea Eläkesijoitus, kaksi Nordea säästöhenkivakuutusta, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.
Eduskunnassa kohistiin etenkin verojen välttely keinoksi väitetystä Nordea Capital Private tuotteesta, joka on kapitalisaatiosopimus.
– Sen avulla ei voi vältellä veroja, vaan vain siirtää niiden maksamista myöhemmäksi, kertoo Nordean varallisuudenhoidon johtaja Arto Peltokorpi.
Verot tuotosta vuosien päästä
Kapitalisaatiotuotteiden idea on, että saadusta tuotosta maksetaan myyntivoittovero vasta sopimuksen päätyttyä eli yleensä vuosien kuluttua.
Tuotteen etuna on myös se, että sijoituskohteiden vaihtoja ei tarvitse ilmoittaa vuosittain verotuksessa ja alkupääomaa voi nostaa verotta kesken sopimusajan. Sijoituksen mahdollista tuottoa ei siis veroteta vuosittain, vaan vasta tuottoja nostettaessa tai sopimuksen päätyttyä.
Minimi sijoitusajaksi suositellaan vähintään kolmea vuotta.
Suosio kasvussa
– Kapitalisaatiosopimuksen kaltaiset sijoitustuotteet ovat kasvattaneet kovasti suosiotaan, kertoo Peltokorpi.
– Syynä ovat heikennykset verovähennyksellä tuettujen pitkäaikaissäästötilien eli PS- tilien ja yksilöllisen eläkevakuutuksen ehtoihin, mikä on romahduttanut niiden suosion, Peltokorpi kertoo.
Minimisijoitus 250 000
Sipilän mainitsema Nordea Capital Private kertoo myös siitä, että sijoituksen suuruus on ollut vähintään 250 000 euroa, sillä se on Private-palvelun minimi.
Tuottokorin mainitseminen kertoo puolestaan siitä, että ainakin osa varoista on Tuottokori -nimisessä sijoituskorissa, jossa varoja sijoitetaan valtionlainoihin, yrityslainoihin, osakerahastoihin ja kiinteistöihin.
Tuottokorissa on myös se ominaisuus, että siinä sijoittaja, eli esimerkiksi pääministeri Sipilä, ei itse pysty päättämään mihin yhtiöihin tai kiinteistöihin varoja sijoitetaan, vaan sen hoitavat Tuottokorista vastaavat salkunhoitajat.
Pääministeri Sipilä ei siis ole ainakaan tämän perusteella jäävi, jos hallitus käsittelee suomalaisyhtiöihin liittyviä asioita.
Perintövero pienemmäksi
Sipilän mainitsemassa Nordea säästöhenkivakuutuksessa on myös kapitalisaatiosopimuksen edut sekä lisäksi mahdollisuus pienentää perintöverotusta.
Tähän tuotteeseen voi nimittäin liittää edunsaajia. Jos henkilö kuolee kesken sopimuskauden, edunsaajat kuten perilliset, voivat saada sijoitusvarallisuuden perintöverottomana 35 000 euroon saakka.
– Tätä tuotetta käytetään yleensä sillä ajatuksella, ettei välttämättä ole enää itse nostamassa rahoja omaan käyttöönsä, kertoo Nordean varallisuudenhoidon johtaja Arto Peltokorpi.
Nordea Eläkesijoitus on puolestaan otsikko erilaisille pitkäaikaisille sijoitusmuodoille. Näistä Tavoitesäästö-sijoitustuote on myös kapitalisaatiosopimus. Siinä rahaa voi säästää valitsemiinsa sijoituskohteisiin kuukausittain ja nostaa käyttöön vaikka kuukausittain. Mahdollinen myyntivoittovero maksetaan kuitenkin jälleen kerran vasta sopimuksen erääntyessä.
Isompi käteiskassa
OP Kasvutuottotili on puolestaan nimensä mukaisesti tilituote, jossa 5 000 euron minisijoituksella saa 0,5 prosentin koron. Periaatteena on, että mitä isompi potti tilillä on, sitä paremman koron saa. Nykyisillä korkotasoilla tuotto jää kuitenkin kaikilla tasoilla 0,5 prosenttiin, OP:stä kerrotaan.
Tililtä rahaa voi nostaa ilmaiseksi neljästi vuodessa. Korkotuoton maksun yhteydessä pankki pidättää verottajalle lähdeveron.