Kansalaiskeskustelu tuomioiden riittävyydestä on varsin uutta, kertoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
– Sosiaalisella medialla on suuri merkitys. Tiedot tuomioista leviävät siellä paljon laajemman lukijakunnan luettavaksi kuin perinteisessä tiedonvälityksessä, Tolvanen sanoo.
Olen ihan vakavasti sitä mieltä, ettei tätä rangaistuskeskustelua sovi enää jättää pelkästään muutaman asiaan vihkiytyneen asiantuntijan huoleksi.
Matti Tolvanen
Tolvasen mukaan rikoksista tuomitaan vallitsevasti rangaistusasteikon alimman neljänneksen mukaan. Syytä tähän hän ei tiedä.
– Se on traditio, jonka alkuperää on jokseenkin mahdoton paikantaa. Ilmeisesti tuomarit ovat varovaisia, Tolvanen sanoo.
Tolvanen sanoo myös tietävänsä, että tuomareiden koulutuksessa korostetaan vankilarangaistuksen kalleutta. Hänen mukaansa tuomareille opetetaan, että vankeutta tulisi välttää rangaistuksen hinnan takia.
– Kerran tapasin yhden tuomarin, joka tuli oikeusministeriön koulutuksesta. Hän kysyi minulta ihmeissään, saako ihmisiä enää vankilaan ylipäätään tuomita, kun siellä on niin kallista, sanoo Tolvanen. Tolvanen kertoo olevansa samaa mieltä siitä, että vankilarangaistusta tulisi välttää esimerkiksi rattijuopumusten käsittelyssä. Kysymys kuuluukin, missä rikostyypeissä vankeus on tarpeeton ja missä ei.
Kansalaiskeskustelu on tervetullutta
Viime viikolla julkinen keskustelu raiskaustuomioista yltyi Tapanilan joukkoraiskausoikeudenkäynnin ja tuomion yhteydessä.
Tolvanen pitää yleistä keskustelua rikostuomioista hyvänä, kunhan keskustelu pysyy asiallisena.
– Olen ihan vakavasti sitä mieltä, ettei tätä rangaistuskeskustelua sovi enää jättää pelkästään muutaman asiaan vihkiytyneen asiantuntijan huoleksi, Tolvanen sanoo.
On toki kysymyksiä, jotka on syytä yhä jättää ammattilaisten hoiviin.
Sellaisia ovat Tolvasen mielestä esimerkiksi sen määrittely, mikä on rangaistavaa. Samaten talousrikokset Tolvanen jättäisi rikoksen kirjon puolesta pääosin asiantuntijoille.
Sen sijaan seksuaali- ja väkivaltarikoksien tuomiot ovat sellaisia, johon maallikkokin voi osallistua. Ne ovat konkreettisia rikoksia, joista on myös saatavilla tutkimustietoa.
Kansalaiskeskustelun paras anti on se, että se pakottaa asiantuntijat perustelemaan kantansa.
Matti Tolvanen
– Ihmisillä on aika tarkka käsitys siitä, mikä on raiskaus tai pahoinpitely. Valitettavasti monilla on niistä jopa omakohtaisia kokemuksia, mikä tietenkin antaa aineksia keskusteluun, sanoo Tolvanen.
Tavallisten ihmisten mielipiteitä kuunnellaan
Tolvasen mukaan kansalaiskeskustelua on jo hyödynnetty lainsäädäntöhankkeissa. Tietyissä lainsäädännöllisissä kysymyksissä on ollut esimerkiksi kansalaiskuulemisia.
Viimeisimpänä esimerkkinä on tieliikennelain uudistus, jossa on Tolvasen mukaan hyvin laaja kansalaispalautejärjestelmä.
– Kansalaiskeskustelun paras anti on se, että se pakottaa asiantuntijat perustelemaan kantansa, Tolvanen sanoo.
Hänen mukaansa on tutkimuksia, jotka osoittavat kansalaisten oikeudentajun antavan joistakin rikoksista lievemmän tuomion kuin tuomarit.
Sen sijaan sosiaalisen median keskustelujen perusteella seksuaalirikokset ansaitsevat maallikkojen mielestä raskaampia rangaistuksia.
– Kansalaisilla on ilmeisesti aika hyvä käsitys siitä, mikä on vallitseva taso. On varteenotettava käsitys, jos he sanovat, että sitä pitäisi korottaa, Tolvanen toteaa.
