Rehutuotanto jäänee tänä kesänä normaalia pienemmäksi Suomessa. Viljelijät ovat vähentäneet nurmiviljelyä EU:n pysyvän nurmen säädöksen vuoksi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi ainakin kotieläintilojen nurmialan pienentyvän kymmenillä tuhansilla hehtaareilla, mikä tarkoittaa prosenttien laskua.
Viljelijät ovat halunneet välttää peltolohkojen leimaamista EU-tukien piirissä pysyväksi nurmeksi. Pysyvän nurmen status voi velvoittaa viljelijät palauttamaan alueita nurmiviljelyyn, jos koko maan nurmiala laskee liikaa.
Kärköläläinen heinäntuottaja Juha Sivo muokkasi vuokrapeltoaan vielä viime tingassa, ennen EU-tukiehtojen kylvötakarajan umpeutumista.
– Tilanne on ikävä: tässä tuhotaan kolmannen vuoden nurmea. Jos en hävitä tätä kesäkuun loppuun mennessä, niin tähän tulee pysyvän nurmen status, Sivo selittää.
Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan asiamies Markku Lappi tietää monen viljelijän muuttaneen Sivon tavoin nurmipeltoja viljalle. Lapin mukaan säädös tulee vaikuttamaan kesän satoon merkittävästi ja vaikeuttavan esimerkiksi hevostilojen kuivaheinän saantia.
Sivolta jää heinäntuotannosta 28 hehtaaria pois tänä kesänä. Viljelijä kritisoi EU-säädöstä, jonka vuoksi hukataan hevosheinää.
Tilanne on ikävä: tässä tuhotaan kolmannen vuoden nurmea.
Juha Sivo
– Tähän tulee viljaa siksi, että tässä pitää olla muuta kasvia kaksi kuukautta ja sitten voi taas viljellä heinää viisi vuotta. Viherryttäminen tarkoittaa heinätilalla sitä, että heinää pitää hävittää. Se on ihan käsittämätöntä, mutta ihan odotettavissa näissä EU-hommissa. Sieltä ei ole tullut mitään järkevää moneen vuoteen, Sivo jyrähtää.
Nurmiviljelystä häviävien hehtaarien määrää on vaikea arvioida, koska märkyys ja kylmyys ovat kiusanneet viljelijöitä tänä kesänä.
– Huhtikuussa tai kesäkuun puolivälissäkään annetut tiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa. Vaikeiden kylvöolosuhteiden vuoksi tilanne elää koko ajan, toteaa MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila.
Viherryttäminen vähentää vihreää
Kailan mukaan pysyvän nurmen status on pelottaa viljelijöitä.
– Säädökseen liittyy kaksi pelkoa. Jos nurmiala pienenee liikaa koko maassa, voi tästä aiheutua rajoituksia omien peltojen käytölle. Toinen seikka on se, että maatalouspolitiikka muuttuu jatkuvasti. Viljelijät pelkäävät, että pysyvän nurmen statuksen saaneiden alojen käyttöön tulee tulevaisuudessa vielä tiukennuksia, Kaila selventää.
Vuokrapelloilla viljelevä Juha Sivo vahvistaa näkemyksen.
On mahdollista, että pysyvän nurmen saaneiden alojen käyttöön tulee tulevaisuudessa vielä tiukennuksia.
Minna-Mari Kaila
– Jos en olisi tätä hävittänyt, omistaja olisi saanut pysyvän nurmen statuksen. Mitä jos hän haluaisi tulevaisuudessa vaikka viljellä mansikkaa ja laittaisi tähän tuhansia euroja, mutta sitten Suomen pysyvä nurmiala pienenisi, niin mansikkamaa pitäisi kääntää nurin ja laittaa nurmea tilalle, Sivo pohtii.
EU-säädöksen määritelmä pysyvästä nurmesta ei ole suomalaisviljelijän näkökulmasta edullinen.
– Suomessa näitä peltoaloja käytetään pääasiassa rehuntuotantoon, minkä vuoksi ne pitäisi laskea maataloustuotannoksi. Muualla Euroopassa pysyvät nurmet eivät ole juurikaan viljeltyjä nurmia, MTK:n Kaila sanoo.
Kärköläläisviljelijän mukaan viherryttämissäädös on kääntänyt nurmiviljelyn periaatteen päälaelleen.
– Tätä kyseistä peltoa on viljelty normaalisti, eikä pidetty luonnonhoitopeltona. On aivan hölmöä, että säädös ei koske kesantopeltoja ja muita, vaan nimenomaan tehokkaassa tuotannossa olevia peltoja. Nurmi on nykyään kirosana vuokraviljelijöille, moni ei halua enää kuullakaan heinästä, Juha Sivo jyrähtää.
Pysyvän nurmen statuksen epäillään laskevan pellon arvoa. Peltoaloilla kikkailusta tulee ylimääräisiä kustannuksiakin.
– Minulla ei ole viljankylvöön sopivaa kalustoa, se pitää ostaa urakoitsijalta. Nurmen perustaminen taas maksaa 700 euroa hehtaarilta. Laitan tähän nyt kahdeksi kuukaudeksi viljaa, että vältyn leimalta, mutta en aio tätä viljaa korjata, sen on mielenosoitus, Sivo linjaa.
En aio tätä viljaa korjata, sen on mielenosoitus.
Juha Sivo
Ministeriö yrittää muuttaa säädöstä
Maa- ja metsätalousministeriö sai talvella paljon huolestuneita yhteydenottoja viljelijöiltä, kun muutos EU-säädöksen tulkinnassa tuli ilmi.
Ministeriö yritti saada keväällä muutosta säädökseen ja sen tulkintaan.
– Yritimme saada asiaan komissiolta joustoa niin, että Suomen olosuhteet olisi otettu huomioon pysyvän nurmen säilyttämisvelvoitteessa. Komissio kuitenkin katsoi, että toivomamme joustot eivät olleet mahdollisia. Pysyvän nurmen säännöistä keskustellaan EU-tasolla todennäköisesti viimeistään ensi vuoden keväällä.
Meneillään on prosessi, jossa pyritään yksinkertaistamaan Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa, minkä yhteydessä asia nousee taas esiin, toteaa ministeriön neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori.
Lehmusvuoren mukaan tämän vuoden hehtaarit ja mahdollinen muutos viime vuoteen selviää alkusyksyllä, kun viljelijöiden jättämät kylvöalatiedot saadaan päivitettyä.
