–Postcrossing eli postikorttivaihto on nopeasti kasvattanut suosiotaan ympäri maailman. Tähän mennessä harrastajat ovat lähettäneet reilusti yli 30 miljoonaa korttia 200 eri maasta. Yle Satakunnan Pipsa ja Kati ottivat selvää, miten tämä sosiaalisen median ja perinteisen postin sekoitus toimii.
Rekisteröidyimme postcrossing.com -sivustolle ryhmänä ja profiilissamme kerroimme olevamme journalisteja Porista. Useimmat postcrossaajat luettelevat kiinnostuksen kohteensa, minkä mukaan heille kortin lähettävä voi valita vaikkapa kortin kuva-aiheen.
Ensimmäinen korttimme lähti Olgalle Venäjälle, joka profiilissaan kertoi fanittavansa muumeja. Lähetimme vaaleanpunaisen kortin muumipeikosta, jossa oli suomenkielinen hyvän päivän toivotus. Kirjoittaessamme korttia, totesimme kuinka haastavaa 5 cm x 5 cm tilan täyttäminen oikeastaan on. Mitä voi kirjoittaa kaukana asuvalle tuntemattomalle? Päädyimme kertomaan, että tämä on ensimmäinen postcrossing-kortti, jonka lähetämme. Mitä enemmän kortteja lähettelee, sitä helpommaksikirjoittaminen tulee. Vastaanottajan profiilin vakoileminen auttaa yleensä.
Yksi tärkeimmistä asioista, mitä korttiin tulee kirjoittaa, on palvelun antama ID-koodi. Sen perusteella palvelu pysyy kärryillä korttien liikkeistä. Postcrossing-sivusto arpoi Olgan osoitteen meille sattumanvaraisesti. Postikorttivaihdon periaatteena on siis lähettää kortteja eri puolilla maailmaa asuville palveluun kirjautuneille. Vastaanottajaa ei saa itse valita, vaan palvelu antaa osoitteen.
Sitten alkoi odottaminen ja jännitys. Kun kortti saapui noin kolmessa viikossa Novosibirskiin, ilmoitti Olga kortin ID-koodin sivustolle. Samalla tiesimme kortin menneen perille. Tämän jälkeen postcrossing-sivusto laittoi meidän osoitteemme suureen arvontaan. Viikon sisällä postiluukusta tipahti juuri sellainen kortti kuin olimme toivoneetkin!
Postcrossing-profiilissamme toivoimme ihmisiltä kortteja, jotka kertovat jotain heidän paikallisesta kulttuurista, maisemista tai kielestä. Yathavan-nimimerkkiä käyttävä intialaismies oli lähettänyt meille kortin Mahabalipuramin monumentista, eli taidokkaasta kalliokaiverruksesta jossa elefantit ja buddhalaishahmot seikkailevat. Yathavan kertoi Intiassa olevan parhaillaan kesä, mutta kuukauden kuluttua alkaisi sadekausi.
Tuon ensimmäisen postcrossing-kierroksen jälkeen olemme lähettäneet neljä korttia ja vastaanottaneet kuusi. Saapuneissa korteissa on kerrottu muun muassa Walesilaisista rakkauslusikoista, saksalaiskaupunki Bochumin hiilikaivoshistoriasta sekä saaneet kiinan kielen oppitunnin. Yksi kokeilun yllättävimmistä korteista tuli Saksasta. Kuvassa oli komea satulinna keskellä vuoristoa, mutta takapuolelta löytyikin selvää suomenkieltä.
Gudrun-niminen nainen kertoi asuvansa Münchenissä, osaavansa hieman suomea ja opettavansa sitä tyttärelleenkin. Mysteeriksi tosin jäi, miten Gudrun on suomen kielen oppinut.
Happy Postcrossing!