Miten käki vastaa kun sille kukkuu takaisin? Filosofian tohtori ja lintuasiantuntija Jarkko Rutila kertoo, että käki saattaa tulla tervehtimään, jos sen lauluun vastaa.
– Käkikoiras saattaa ajatella, että jokin tunkeilija on tullut hänen alueelleen ja tulee yleensä sinne sutena paikalle. Käen saa kukkumalla aika lähelle varsinkin alkukesästä, kun ne ovat aktiivisia.
Käen turhaa kiusaamista on kuitenkin hyvä välttää. Kukunnan pääasiallinen tarkoitus on houkutella käkinaaraita paikalle.
Kansanperinteessä käkeen liitetään paljon uskomuksia. Käkeä pidetään ennelintuna. Muun muassa kukuntojen määrästä voi laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
– Toivottavasti siitä ei voi kovin tarkkaan ennustaa, tai sitten toivoo, että se on käki joka kukkuu mahdollisimman pitkään. Nuori neito voi taas ennustaa käen kukunnasta kuinka kauan kestää, että pääsee tai joutuu naimisiin. Mutta en luottaisi paljon käen ennustajan lahjoihin, sanoo Rutila hymyillen.
Käen ääni muistuttaa ihmisen ääntä
Käen kukunnan kesto vaihtelee. Joskus käki kukkuu 30–40 kertaa, joskus vain muutaman kerran.
– Tai sitten koko yön, ainakin jos kysyy mökkiläiseltä, joka ei saa nukuttua käen kukunnalta, toteaa Rutila.
Käen kukunta on helposti tunnistettava luonnon ääni ja se muistuttaa sävelkorkeudeltaan hieman nuoren neidon puheääntä, kertoo Rutila. Hänen mielestään tämä on yksi syy siihen, miksi käkeen liittyy niin paljon uskomuksia.
– Se on vähän niin kuin toinen ihminen siellä metsässä. Sitten käen saapuminen liittyy tietenkin kesän tuloon. Lintu tuo suven mukanaan.
Ruokolahdella merkittävä tutkimusalue
Ruokolahdella Etelä-Karjalassa on tutkittu käkiä ja leppälintuja jo 30 vuoden ajan. Alueella on lähes 400 leppälinnun pönttöä.
Leppälinnun pönttö on juuri käelle mieluinen paikka. Se käy munimassa oman munansa usein juuri leppälinnun munien joukkoon kun isäntälintu on poissa.
Käen poikasia voi havaita tällä hetkellä metsässä. Avuttoman näköisiin poikasiin ei kannata kuitenkaan koskea, sillä emolintu on todennäköisesti lähellä pitämässä niistä huolta.