Ihmisten biologisen vanhenemisen nopeudessa on valtavia eroja, käy ilmi tällä viikolla tiedelehti PNAS:issa julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). 38-vuotiaiden "biologinen ikä" vaihteli tutkimuksessa alle kolmekymppisestä lähes 60-vuotiaaseen. Koehenkilöiltä selvitettiin esimerkiksi fyysistä kuntoa, kolesteroliarvoja sekä munuaisten, maksan ja keuhkojen toimintaa.
Geenit vaikuttavat siihen, millä vauhdilla elimistö vanhenee. Kansantautien ehkäisyn yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Markku Peltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuitenkin painottaa, että ihminen voi itse vaikuttaa huomattavasti vanhenemisen nopeuteen. Hän nostaa kärkeen neljä asiaa.
1. Tupakoinnin välttäminen
– Tupakoinnin välttäminen on yksi tärkeimmistä asioista, joilla omaa terveyttä ja hyvinvointia voi ylläpitää pitkään. Sitä ei kannata koskaan aloittaa, ja kannattaa pysyä tupakoimattomana läpi elämän.
– Tupakoinnilla voi olla jopa kymmenen vuotta elinikää lyhentävä vaikutus. Yhdellä elintavalla voi olla ihan valtava vaikutus, Markku Peltonen sanoo.
Jos tupakointi on tullut aloitettua, sen lopettaminen kannattaa missä iässä tahansa. Peltosen mukaan tupakoinnilla on vaikutusta niin keuhkojen terveyteen kuin sydän- ja verisuonisairauksiin. Keuhkosyövän lisäksi se lisää myös muiden syöpäsairauksien riskiä.
2. Terveellinen ravinto
Myös ruokavalio voi vaikuttaa kropan rapistumiseen. Viime vuonna uudistetut ravitsemussuositukset (siirryt toiseen palveluun) antavat Peltosen mukaan hyvät tiedot terveellisestä ruuasta.
– Pehmeät rasvat, vihannekset, hedelmät ja kokojyvätuotteet. Suolan käyttö kohtuudella, Peltonen listaa terveellisen ruokavalion perusasioita.
3. Runsaasti liikuntaa
Terveysliikuntasuosituksen mukaan kestävyyskunnon ylläpitämiseen tarvitaan viikossa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia liikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Lisäksi lihaskuntoa pitäisi kohentaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Markku Peltosen mielestä suositukset ovat minimimääriä.
– Sitä enemmän on hyötyä, mitä enemmän siitä pystyy vielä parantamaan. Suositukset ovat minimitavoitteita.
Viime aikoina on puhuttu paljon istumisen haitoista. Peltonenkin painottaa, että istumista pitäisi vähentää niin työajalla kuin vapaalla.
4. Alkoholin kohtuukäyttö
Yksi merkittävimmistä elimistön rapauttajista on Markku Peltosen mukaan myös alkoholi.
– Alkoholin käyttö kohtuudella on yksi asia, jolla pystyy vaikuttamaan paljonkin.
Lisäksi unen merkitystä elimistön vanhenemiseen tutkitaan nykyään paljon. Unta ei saisi kertyä liian vähän eikä myöskään liian paljon. Peltonen lisää, että myös sosiaalinen verkosto ja ystävien tapaaminen voivat hidastaa vanhenemista.
Omat riskitekijät kannattaa selvittää
Terveistä elintavoista saa luonnollisesti suurimman hyödyn, kun elää terveellisesti jo lapsena. Silti missä tahansa iässä tehdyillä terveellisillä valinnoilla voi tutkimusprofessori Markku Peltosen mukaan hidastaa elimistön rapistumista. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, samoin liikunnan lisääminen. Tärkeää on myös tuntea omat riskitekijät. Ainakin verenpaine, kolesteroli ja verensokeriarvot kannattaa mittauttaa.
– Oma tietämys riskitekijöistä on tärkeää, kun aletaan tulla keski-ikään. On tärkeää tietää riskitekijöiden tasot ja että niihin puututaan. Elintavat ja omat valinnat ovat tärkeitä, mutta jossain vaiheessa useimmilla meistä on hyötyä terveydenhuollosta.
Myös vaa'an näyttämiin lukemiin kannattaa Peltosen mukaan kiinnittää huomiota.
– Jos painoindeksi täyttää lihavuuden kriteerit, se on jo usein merkki, ettei kaikki ole ihan kunnossa.
Peltonen painottaa, että mitä aiemmin elimistöä vanhentavia riskitekijöitä ja sairauksia löydetään, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan.
– Kroonisissa sairauksissa, jotka kehittyvät pitkän ajan kuluessa, varhainen puuttuminen on hyödyllistä.
