Suomen ilmavoimien selkäranka, Hornet-hävittäjät, on tarkoitus poistaa käytöstä ensi vuosikymmenen loppupuolella, vuodesta 2025 alkaen.
Muutama viikko sitten valmistunut esiselvitys Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta päätyi esittämään, että Suomen on hankittava tilalle uudenaikaisia monitoimihävittäjiä.
Hintojen vertailu on vaikeaa
Eri hävittäjien hintojen vertaaminen on vaikeaa, koska hinnat sisältävät niin erilaisia ehtoja ja osia. Mutta varmuudella voidaan arvioida, että uudet koneet maksaisivat paljon enemmän kuin Hornetit aikoinaan, myös rahan arvon muutokset huomioiden.
Hornetien hankintapäätös tehtiin vuonna 1992. Kaupan arvo oli silloisessa rahassa 3274 miljoonaa dollaria, mikä on nykyrahassa noin 5 miljardia euroa. Kauppa sisälsi 64 Hornetin lisäksi muun muassa varaosia, koulutusta ja aseita. Varsinaisten koneiden osuus kokonaiskauppahinnasta oli 75 prosenttia.
A-studio laski, että nykyrahaksi muutettuna yhden Hornetin hinnaksi tuli noin 58 miljoonaa euroa. Tai jos summa lasketaan koko vuoden 1992 kauppahinnasta (joka siis sisälsi muutakin kuin pelkät koneet), hinnaksi tulisi 77 miljoonaa euroa.
Kalliita ja vielä kalliimpia
Suomen uusiksi monitoimihävittäjiksi ovat vahvasti ehdolla esimerkiksi amerikkalainen F35 eli Joint Strike Fighter ja ruotsalaisen Gripen-hävittäjän seuraava versio. Jos vertaamme niiden hintoja Horneteihin, on ero merkittävä.
Esimerkiksi Norja maksaa tilaamistaan 52:sta F35-koneestaan noin 7,6 miljardia euroa, eli 142 miljoonaa euroa per kone. Sveitsi taas teki 22 Gripenistä n. kolmen miljardin euron (3 126 mijardin Sveitsin frangin) sopimuksen, mikä olisi 136 miljoonaa euroa per kone – mutta Sveitsin hävittäjäkauppa kaatui viime vuonna kansanäänestyksessä.
Molemmat kauppahinnat sisältävät paljon muutakin kuin pelkät koneet, mutta summat ovat silti olennaisesti suurempia kuin Suomen Hornet-kauppa nykyrahaksi muutettuna.
Elinkaarikustannukset ratkaisevat
Jos uudet hävittäjät ovat kalliita ostaa, niin niiden todellinen hintataso paljastuu vasta kun aletaan puhua koneiden käyttö- ja ylläpitokuluista.
Yhdysvallat on korvaamassa suuren joukon erilaisia eri aselajien käyttämiä hävittäjiä F35:n eri versioilla. Niillä on tarkoitus korvata erilaisia F15-, F16- ja F18 hävittäjiä. F18 on juuri Suomen käyttämä Hornet.
Yhdysvaltain valtion taloudenpitoa vahtiva viranomainen, Goverment Accountability Office eli Gao arvioi viime syyskuussa julkaistussa raportissaan, että F35:n vuotuiset käyttökulut olisivat peräti 79 prosenttia korkeammat kuin niiden koneiden, joita se korvaa. Yhdysvalloissa ollaankin erittäin huolestuneita nimenomaan F35 koneiden käyttö- ja huoltokuluista.
Gaon huhtikuussa ilmestyneen raportin mukaan myös puolustusministeriö Pentagonin virkailijat pitävät USA:n suunniteltua F35-hanketta nimenomaan käyttö- ja huoltokulujen osalta niin kalliina, ettei siihen ole varaa.
– Käyttö- ja ylläpitokulut ovat se suurempi asia, totesi Yhdysvaltain ilmavoimien hankintapäällikkö William LaPlante Reutersin haastattelussa viime vuonna.
– Se ratkaisee sen, onko meillä varaa F35:n pitkällä aikavälillä.
Yhdysvalloissa on laskettu, että maan F35-ohjelman käyttö- ja huoltokulut tulisivat maksamaan koko elinkaaren aikana noin tuhat miljardia dollaria. Kun USA on hankkimassa 2 457 tällaista konetta, voidaan laskea, että yhden koneen koko elinkaaren aikaisiksi käyttö- ja huoltokuluiksi tulee noin 407 miljoonaa dollaria eli 365 miljoonaa euroa, siis per yksi kone.
Käyttö- ja ylläpitokulut ovat se suurempi asia.
William LaPlante, Yhdysvaltain ilmavoimien hankintapäällikkö
Jos Suomi siis hankkisi vaikkapa 65 kappaletta F35-hävittäjiä, tällä tavoin laskettuna niiden elinkaaren aikaiseksi käyttö- ja huoltokuluiksi tulisi yli 23 miljardia euroa. Kun Suomen koko puolustusmenot tänä vuonna ovat 2,6 miljardia euroa, voi perustellusti kysyä onko Suomellakaan varaa lennellä tällaisella koneella.
Yhdysvaltain lukuja ei tietysti voi verrata suoraan Suomeen. Suurvallan tapa käyttää hävittäjiä ja laskea niiden kustannuksia voi erota merkittävästi Suomesta.
Norjalaisten hinta-arviot vielä suuremmat
Norjalaiset ovat arvioineet oman F35-laivueensa elinkaarikustannukset vielä suuremmiksi. Pyysimme Norjan puolustusministeriöstä tuoreimmat arviot maan F35-ohjelman kustannuksista. Ministeriön mukaan hankinta tulee maksamaan noin 67,9 miljardia kruunua eli 7,6 miljardia euroa. Mutta elinkaarikustannus – mukaan lukien hankinta – on 254 miljardia kruunua eli 28,6 miljardia euroa. Laskelmassa oletetaan, että koneilla lennetään 30 vuotta. Luvut on muutettu vuoden 2015 kruunuiksi.
Norjalaiset arvioivat siis hankintahinnan päälle tulevan 186 miljardia kruunua, mikä on 73 prosenttia kokonaishinnasta. Se tekee yli 20 miljardia euroa eli lähes 400 miljoonaa euroa per kone.
Puolustusalalla lähdetään hävittäjähankinnoissa yleensä nyrkkisäännöstä, jonka mukaan hankintahinta on vain noin 30 prosenttia elinkaaren kokonaishinnasta. F35-hävittäjän osalta se näyttäisi olevan jopa vähemmän. Eli kun puolustusministeriö puhuu 5–10 miljardin euron hävittäjäkoneinvestoinnista, on syytä muistaa, että pelkkä koneiden ilmassa pito saattaa maksaa koko elinkaaren aikana kaksi kolme kertaa enemmän.
Suomessa hävittäjähankinnan yksi keskeinen valintakriteeri on nimenomaan elinkaarikustannus. Suomessa kehitetään nyt omaa mallia, jolla eri valmistajien koneita voitaisiin arvioida luotettavasti.
Ei tässä mitään vastuuttomia päätöksiä tehdä, että ostetaan halleihin lentokoneita, ja sitten todetaan, että ei ole varaa lentää.
Lauri Puranen, kenraalimajuri (evp)
– Toki elinkaarikustannus on tärkeä. Ja tämähän on kombinaatio siitä, että suorituskykyä pitää saada, mutta pitää olla varaa käyttääkin konetta, toteaa hävittäjähankinnan suunnittelua johtava kenraalimajuri (evp.) Lauri Puranen puolustusministeriöstä.
– Ei tässä mitään vastuuttomia päätöksiä tehdä, että ostetaan halleihin lentokoneita, ja sitten todetaan, että ei ole varaa lentää, Puranen sanoo.
– Pitää pystyä operoimaan niillä raameilla mitä puolustusvoimille on annettu.
Nykyisen tasoisella puolustusbudjetilla uusilla koneilla lentäminen voi kuitenkin olla haasteellista. Varovastikin laskien voi todeta, että norjalaiset arvioivat oman 52 koneensa ilmassa pitämisen maksavan vuodessa yli puoli miljardia euroa eli enemmän kuin esimerkiksi Suomen puolustusvoimien kaikki vuotuiset materiaalihankinnat.
Norjalaisten luvut ovat nimenomaan vuoden 2015 hinnaksi muutettuja. Öljymaa Norjan puolustusbudjetti on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Koneet saatetaan huoltaa pääosin ulkomailla
Suomen Hornet-kaluston huollosta jopa yli 90 prosenttia tehdään Suomessa, jatkossa se tuskin on mahdollista. Esimerkiksi kaikkien uusien amerikkalaiskoneiden huolto perustuu niin sanottuun performance based logistics eli PBL-järjestelmään, jossa palvelun tarjoaja takaa koneiden kunnossapidon, niiden käyttäjä ei enää huolla niitä.
Siis esimerkiksi, jos hävittäjän radio menee rikki, PBL-sopimuksen tehnyt toimittaja huolehtii siitä, että se tulee korjatuksi tai korvatuksi uudella. Yhdysvalloissa järjestelmä on jo nyt arkipäivää, mutta Suomessa ei ole varsinkaan Hornetien osalta asiasta innostuttu.
Uusien koneiden osalta oman huollon ylläpito voi olla vaikeaa. Esimerkiksi F-35 huolto on hyvin keskitettyä. Tällä hetkellä suunnitelma on se, että koneiden rungon Euroopan päähuoltokeskus olisi Italiassa, ja moottoreiden Turkissa. Suomessa uusien hävittäjien osalta on tarkoitus laatia suunnitelma siitä, miten huoltovarmuus taataan.
– Laaditaan suomalaiset huoltovarmuusvaatimukset tälle hävittäjälle, Lauri Puranen selittää.
– Mitä meillä itsellä pitää olla. Ja missä taas ollaan jäsenenä tämmöisessä yhteisössä, joka sitten tarjoaa näitä palveluita. Se on sitten osittain myös tätä turvallisuuspoliittista keskustelua, kenen kanssa me ollaan yhteisössä.
– Kyllä me jo nyt ollaan verkottuneita monelta osin. Kun on tehty päätös, että ollaan yhteensopivia länsimaisten kanssa, niin se tarkoittaa jo riippuvuutta monessa asiassa, toteaa Puranen
Epävarmuus todellisista kustannuksista on valtava
Suomen hävittäjähankinnan tekee haasteelliseksi myös se, että todellisuudessa elinkaarikustannuksien arviot saattavat heittää miljarditolkulla. Esimerkiksi Yhdysvaltain valtion taloudenpitoa vahtiva virasto Gao on arvioinut, että Pentagonin laskelmat F35:n elinkaarikustannuksista perustuvat epärealistisiin arvioihin niin polttoaineen kulutuksesta kuin tarvittavien varaosien määrästä. Gao arvioi todellisten kustannusten olevan vieläkin enemmän.
Myös norjalaisten arviot ovat eläneet koko ajan. Vielä vuonna 2011 norjalainen vara-amiraali Arne Røksund kertoi Kanadan parlamentin julkisessa kuulemisessa, että 30 vuoden elinkaarikustannus 52:lle F35-hävittäjälle on 40 miljardia USA:n dollaria, mikä tekisi noin 769 miljoonaa dollari per kone tai 1,3 miljardia dollaria per vuosi.
Kaikki valmistajat tekevät parhaansa esittääkseen asiat parhain päin, varsinkin F35:n kilpailijat korostavat kilpaa edullisuuttaan. Lentotunnin hintoja ja huoltoaikoja esitellään innokkaasti, mutta todellisuudessa suurin osa niistä on vertailukelvottomia ja lisäksi arvioita. Suomessakin on Horneteille laskettu viisi täysin erilaista lentotuntihintaa, kaikki periaatteessa oikein. Kyse on siitä, mitä laskelmaan otetaan mukaan: pelkkä polttoaine vai myös esimerkiksi mekaanikkojen palkat tai vaikkapa lentokenttien ylläpito.
Joka tapauksessa Suomen virkamiesten ja poliitikkojen pitää olla hankinnan kanssa äärimmäisen tarkkana, virheet voivat maksaa miljardeja ja miljardeja. Hornetitkin tulivat maksamaan kymmeniä prosentteja enemmän kuin alun perin laskettiin, muun muassa valuuttakurssimuutosten takia.