Jotain on tapahtunut yleisessä ilmapiirissä. Julkisuudessa puhutaan nykyään paljon kehitysvammaisista taiteilijoista ja osaajista.
– Tottakai erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden teokset voivat olla rinta rinnan vammattomien taiteillijoiden teosten kanssa, toteaa toiminnanjohtaja Päivi Lilja, ja mainitsee taidehistoriassa aina olleen taiteiijoita, jotka olisivat vamman perusteella voitu laittaa museossa eri huoneeseen.
– Minusta tässä on kysymys ihan samasta asiasta. Ilman muuta rinta rinnan ja ylpeästi sinne vain kaikki esille!
"On tapahtunut todella paljon"
Tulossa on suuret Los Angelesissa pidettävät kehitysvammaisten olympialaiset, johon lähtevän joukkueen valmistautumista seurataan tv:ssä nähtävällä dokumenttisarjalla. Sen lisäksi moni on viime vuosina fanittanut Toisenlaiset frendit tv-sarjaa. Erityisen voimakkaasti ilmapiiriin on vaikuttanut tämän vuoden ilmiö, Pertti Kurikan Nimipäivät.
– Jos katsotaan ihan kymmenen vuoden perspekstiivillä, niin on tapahtunut todella paljon. Ja nämä ihan viime hetkien tapahtumat Pertti Kurikoiden suosio ja heidän omintakeinen ja mahtava tapansa tuoda asioita esille, on kyllä tehnyt hyvää. Varmasti kaikelle erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tekemälle kulttuurille. Jotenkin itse ajattelen, että meillä ei ole varaa olla kuulematta näitä meidän yhteiskunnan osallisia, pohtii toiminnanjohtaja Päivi Lilja työhuoneessaan värikylläisten taulujen ympäröimänä.
– Erityistä tukea saavien taiteilijoiden taiteessa on oma erityinen tunnelmansa. Asiasta on aina puhuttu paljon ja luultavasti siitä puhutaan myös jatkossa paljon.
Taide avaa portteja tuntemattomaan
Päivi Lilja toimii valtakunnallisen kehitysvammaisten taidekeskus Kettukin toiminnanjohtajana. Järjestö tukee kehitysvammaisia taiteilijoita ja ja taiteen harrastajia.
– Ihmisiä viehättää erityistaiteessa erilaiset asiat. Itselleni henkilökohtaisesti viehättävyys ja kiinnostavuus tulee siitä, että koen, että tämä taide kuten taide yleensäkin avaa portteja johonkin semmoiseen, mihin en muuten pääse sisään.
Ihmisiä viehättää erityistaiteessa erilaiset asiat.
Päivi Lilja
– Sitten jotkut näkevät tietynlaista ilmaisua kehitysvammaisten tekemässä taiteessa, mutta se, mihin se perustuu, niin sitä en olenkaan ole varma, miettii Lilja.
Tasa-arvoa taiteen maailmassa
Kettukin ja muiden erityistaiteen verkoston piirissä toimivien järjestöjen keskuudessa puhutaan Liljan mukaan paljon siitä, ovatko järjestöt sellaisia toimijoita, jotka tekevät itsensä tarpeettomaksi. Onko tilanne jatkossa se, että ei enää olekaan erikseen erityistä tukea tarvitsiven taiteilijoiden järjestöjä vaan on vain taiteilijoita?
– Jatkuvasti mietitään, ovatko meidän taiteilijat erityistaiteilijoita vai ovatko he itse asiassa taiteen maailman keskiössä. Toisaalta edustamme edelleen erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita ja ajattelemme, että se tuen tarve ei katoa.
Päivi Lilja muistuttaa, että tuki on hyvin konkreettista kuten materiaalien hankintaa ja pensselien pesua sekä taidemaailmassa toimimista.
Erityisen tärkeä erityistaiteilijoille on tuki taidenäyttelyiden järjestämisessä ja muun muassa apurahojen hakemisessa. Lilja itse pitää Kettukin ja muiden erityistaiteen piirissä työskentelevien verkostoitumista tärkeänä saavutuksena.
– Kävin vierailemassa Tanskassa ja siellä kuunneltiin hirmu kateellisina meidän verkostotyöta ja mietittiin, että miten ihmeessä sinne saataisiin jotain samankaltaista, hymyilee Lilja ylpeänä.
Tuki on hyvin konkreettista kuten materiaalien hankintaa ja pensselien pesua.
Päivi Lilja
Parhaillaan erityistaiteen verkosto käy läpi alan eettisiä kysymyksiä.
– Koska meidän taiteilijat ovat erityisen tuen tarpeessa, niin pohdittavana on esimerkiksi tämmöisiä kysymyksiä, kun myydään teoksia, miten se myyntituotto jakaantuu ja missä se rajapinta menee, että opettaja on vaikuttanut tähän taiteeseen. Ihan tämän tyyppisiä asioita ihmiset pohtii.
Nastolan Villähteelle on koottu Kaarisilta Biennale 2015 -näyttelyyn runsaasti erityistaidetta, johon voi käydä tutustumassa elokuun alkuun saakka.