Vielä nykyään yleisin tapa kirjautua vahvaa sähköistä tunnistamista vaativiin palveluihin ovat pankkien verkkopankkitunnukset.
Teleyritysten tarjoamat puhelinliittymään saatavat mobiilivarmenteet ovat kuitenkin olleet tarjolla yleisölle jo jonkin aikaa. Niiden avulla kirjautuminen esimerkiksi Kelan, Poliisin tai vakuutusyhtiö IF:n palveluihin onnistuu näppärästi oman puhelinnumeron ja itse keksityn tunnusluvun avulla.
– Palvelut siirtyivät ensin kivijalasta verkkoon ja nyt verkosta ollaan vahvasti siirtymässä mobiiliin laitteiden kehittymisen myötä. Uusi aika vaatii helpomman tien sisäänkirjautumiseen. Mobiilivarmenteen avulla pääsee sisään jo satoihin verkkopalveluihin, sanoo tuotepäällikkö Perttu Hörkkö, Elisasta.
Teleyritysten mobiilivarmenteiden yleistymistä on kuitenkin rajoittanut se, että niitä ei tarvita ihan päivittäin eivätkä ne avaa tietä omaan verkkopankkiin.
– Luontaisin reitti olisi, että pankit ja operaattorit löytäisivät hyviä yhteistyömalleja, jotta voitaisiin tuoda käyttäjille uusia helppoja tapoja käyttää myös niitä pankkipalveluja, tuotepäällikkö Hörkkö Elisasta sanoo.
Mobiilivarmenteiden tietoturva ja yksityisyydensuoja on myös voinut käyttöä harkitsevia arveluttaa. Hörkön mukaan turhaan.
– Käyttäjää suojataan hyvin monipuolisesti teknisin ja arjen tietoturvan keinoin. Kaikki nämä vahvat sähköiset tunnistuspalvelut ovat oikein käytettynä turvallisia, ihan kuin maksukortti, Hörkkö kertoo.
Nordealta oma mobiilisovellus
Nordean vastaus mobiilitunnistautumiseen on kesäkuussa käyttöön otettu oma tunnuslukusovellus. Pääsy verkkopankkiin onnistuu käyttäjätunnuksella ja itse luodulla pin-koodilla. Ei siis enää läpysköjen selailua. Myös ainakin OP:ltä on oma sovellus tulossa.
– Palaute on ollut tosi hyvää. Sovellusta on ladattu jo kymmeniä tuhansia, kertoo kehityspäällikkö Mikko Pehkonen Nordean Mobiilipankista.
Pankit myös vieroksuvat teleyritysten sim-korttimonopolia.
– Aika moni Suomessa valitsee sim-kortin, mutta jos se tulee välineeksi, niin operaattoreiden pitäisi silti tarjota myös muita vaihtoehtoja. Kansainväliset pankit suhtautuvat sim-monopoliin hyvin skeptisesti, koska ne eivät halua joutua monopolin varaan, kertoo Suomen verkkopankin isä, Nordeassa ja Tiedossa työskennellyt ja edelleen mm. verkkomaksamisen ja tunnisteiden parissa yrittäjänä toimiva Bo Harald.
– Mobiilitunnistus ei ole pankeille mikään bisnes, mutta jos operaattorit pystyvät tarjoamaan tämän edullisesti, luotettavasti ja alusta neutraalisti ilman sim-monopolia niin ei palvelun tuottaminen itse ole pankeille pyhä asia, Harald uskoo.
Hinta ratkaisee myös sen, milloin verkkopalveluihin pääsemiseen riittää silmien räpäytys tai sormenjälki. Helppous ei tule ilmaiseksi.
– En näkisi, että olisi tulossa valtasiirtymä yhdestä teknologiasta toiseen vaan pikemminkin vaihtoehtojen määrä kasvaa, Elisan Hörkkö veikkaa.
Vaihtoehdot sähköiseen tunnistamiseen kasvavat
Samaan suuntaan suomalaisia on viemässä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uudistus sähköisestä tunnistamisesta.
– Lain tarkoituksena on edistää sähköisten palvelujen käyttöä ja sähköistä asiointia sekä helpottaa kansalaisten ja palvelujen tarjoajien toimintaa, listaa johtaja Olli-Pekka Rantala Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
– Vuoden alussa tulee tällainen ensitunnistamisen ketjutus mahdolliseksi. Jos ihmisellä on tämä pankkitunniste, niin sen avulla on mahdollista hankkia itselleen käyttöönsä muitakin tunnisteita ilman, että tarvitsee fyysisesti käydä paikanpäällä tunnistautumassa, Rantala kertoo.
Valtio ei myöskään rajaa sitä kuka varmenteita saa tuottaa, vaan pikemminkin kannustaa myös kansainvälisiä toimijoita mukaantuloon.
Kehittymässä on vahvaa sähköistä tunnistamista tarjoavien osapuolten luottamusverkosto, johon kuuluvat luottavat siihen, että kun yksi heistä on henkilön tunnistanut niin hänen tunnisteensa riittää myös muille toimijoille.
– Periaatteessa kuka vaan voi tehdä viestintävirastolle ilmoituksen ja ryhtyä tarjoamaan tunnistuspalvelua, mutta tällä hetkellä ne ovat pankit ja teleyritykset johtaja Rantala Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.
Suomalaiset muutosvastaisia
– Mobiilikäyttö on yleistynyt ilahduttavasti siinä, että kun saat verkkolaskun niin tulee tekstiviesti, jossa lukee, että jos haluat maksaa eräpäivänä niin paina A. Kun painaa A, niin se siinä. Se on tosi hyvä sovellus, tietoyhteiskunta hankkeissa mukana oleva Harald innostuu.
Sen sijaan itse verkkolaskutuksen laajentuminen koko kansan jutuksi on Haraldin mielestä tuskastuttavan hidasta.
– Se syy on muutosvastarinta. Verkkopankin saaminen vauhtiin kesti Suomessa kauemmin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Nyt se on verkkolaskutus, jonka pitäisi olla jo itsestään selvää. Suomi on aika muutosvastainen, vaikka kuvittelemme toisin, yrittäjä Bo Harald sanoo.