Hyppää sisältöön

Kivikkotarha on Tornion Arboretumin pitkäaikaisimman työntekijän lempipaikka

Tornion Arboretum-puisto on ollut olemassa vuodesta 1987 lähtien. Yksi puiston pitkäaikaisimmista työntekijöistä on Mervi Siitonen, jolle Arboretumin kasvit ovat tutumpia kuin omat taskut.

Karoliina Marttala

Tornion Arboretumin 3,5 hehtaarin kokoinen puisto jakautuu useampaan alueeseen. Puistossa lähes alusta alkaen työskennelleen Mervi Siitosen lempialue on kuitenkin kivikkotarha.

Kivikkotarha on ollut puistossa alusta lähtien, vaikka osa kasveista on tietenkin vaihtunut vuosien aikana. Alueen kasvit ovat Siitosen mukaan tulleet vuosien saatossa "vain niin tutuksi".

– Nämä ovat pieniä ja kauniita, silloin kun kukkivat. Lehtolaukan pinkki kukka näkyy kauas, vaikka se on pienikasvuista, Siitonen kuvaa.

Lumipalloheisipuu, puutarha
Lumipalloheisipuu oli tullessaan yksi puiston erikoisuuksista. Kuva: Karoliina haapakoski / Yle

Tavallista ja erikoista

Puistosta löytyy hieman erikoisempia kasveja, joita alkuvuosina on istutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Lisäksi Arboretumista löytyy Kuolan alueelta Kirovskista lähtöisin olevia puita ja kasveja.

Lumipalloheisipuu on yksi alkuaikojen harvinaisuuksista.

– Silloinen kaupunginpuutarhurihan se oli puiston pääsuunnittelijana ja hänhän se tätä lumipalloheisiä tännekin toi, Siitonen muistelee.

Mutta toki puistossa on paljon tavallisia ja ihan perinteisiäkin suomalaisia kasveja.

– Lehtosinilatvankin muistaa varmasti jokainen nähneensä talojen pihalla.

Kuin omia lapsia

Siitonen tuntee puiston ja sen kasvit varmasti paremmin kuin kukaan muu. Kasvit ovat kuin "omia lapsia" konsanaan. Huolikin niistä on sen mukainen.

kukkia, puutarha, puisto
Puistossa on sekä monivuotisia että yksivuotisia kasveja. Kukat kasvatetaan kaupungin omalla puutarhalla. Kuva: Karoliina Haapakoski /Yle

–  Talven jäljiltä pitää aina tarkistaa, että kuinkahan sielllä on talvi pärjätty. Välillä niitä vaurioita tulee ja sitten säälittää.

Puiston pitkäaikaisin kasvi on verkkolehtipaju, joka on löytynyt vähintäänkin 90-luvulta lähtien puistosta. Helppohoitoisimmat puolestaan ovat pensaspenkit.

– Lannoitetta niihinkin on laitettava, mutta penkkeihin ei juuri rikkaruohot pääse kasvamaan.

Vankan työkokemuksen omaava Siitonen on melkoinen tukijalka uusille työtekijöille.

– Kyllähän sitä kysellään, että kuuluuko tämä kasvi kasvaa tässä, vai onko se luonnonkasvi vai istutettu. Samoin se on toisinaan epäselvää, mikä on minkäkin kasvin kasvupaikka.

Suosittelemme sinulle