Karhuhavaintoja on tehty koko Keski-Suomen maakunnan alueella. Poikkeusluvat on myönnetty alueille, joilla on tehty eniten pentuehavaintoja ja karhujen vierailut pihapiireissä ovat tavallisia. Myös karhujen aiheuttamat vahingot on huomioitu.
Keuruulle, Jyväskylään, Multialle, Petäjävedelle, Pylkönmäelle, Saarijärven eteläosaan ja Uuraisille myönnettiin luvat kahden karhun pyytämiseen. Alue on Keski-Suomen tiheintä karhualuetta ja karhut ovat aiheuttaneet alueella merkittäviä vahinkoja erityisesti mehiläistarhaukselle.
Joutsan, Luhangan ja Korpilahden alueelle myönnettiin yhden karhun kaatolupa. Pyyntialueessa on mukana myös alueita Kangasniemen kunnasta. Alueen karhukanta on vakiintunut ja myös täällä karhut ovat mellastaneet mehiläistarhoilla.
Kahden karhun kaatoluvat on myönnetty myös Karstulaan, Kyyjärvelle ja Kivijärven länsiosaan. Alueen karhukanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja alueella on Keski-Suomen tihein karhukanta. Alueella tehtiin vuoden aikana 40 havaintoa pihapiireissä liikkuvista karhuista.
Kannonkoskelle, Kivijärven itäpuoliselle alueelle, Saarijärven pohjoisosaan, Viitasaaren länsiosaan ja Äänekosken länsiosaan myönnettiin lupa yhden karhun pyytämiseen. Alueen karhukanta on kasvanut viime vuosina ja havainnot pihapiireissä liikkuvista karhuista ovat tavallisia.
Yksi pyyntilupa myönnettiin Konnevedelle ja Äänekosken itäosaan. Alueella oli viime vuonna havaintoja kolmesta eri karhupentueesta ja karhut ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja eläinten pidolle ja maataloudelle.
Anomuksista huolimatta Kinnulaan, Pihtiputaalle eikä Hankasalmelle myönnetty tänä vuonna karhunpyyntilupia. Alueilla ei ole viimevuoden aikana tehty juurikaan havaintoja pihapiireissä liikkuvista karhuista, eikä haettu korvauksia karhuvahingoista.
Koko maassa kaadettavien karhujen enimmäismäärä on 133 yksilöä. Tästä 15 pyyntilupaa on myönnetty karhun levittäytymisvyöhykkeelle, johon myös Keski-Suomi kuuluu.