Japaniin kuuluvalla Okinawan saarella Tyynellämerellä amerikkalaiset sotilaat eivät ole suosittuja.
– Häipykää täältä, huutaa iäkäs mies ohiajaville sotilaille.
Joukko mielenosoittajia on kokoontunut saaren keskiosassa sijaitsevan Schwabin tukikohdan eteen. Mielenosoituksista on tullut päivittäisiä, kun Tyynenmeren suuresta maihinnousutaistelusta on tullut kuluneeksi 70 vuotta.
Huhti-toukokuussa 1945 käydyssä suuressa maihinnousutaistelussa kuoli kymmeniä tuhansia amerikkalaisia sotilaita ja yli 100 000 japanilaista, sotilaita ja siviilejä. Monet tekivät itsemurhan ennemmin kuin antautuivat. Japani oli jo käytännössä hävinnyt sodan, mutta Yhdysvallat pudotti vielä elokuussa atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin.
69-vuotias Hiroshi Ashitomi ei kokenut itse taistelua, mutta sanoo kuulleensa siitä koko elämänsä aja.
– Olimme 27 vuotta käytännössä siirtomaa. Kasvoin miehitetyllä maalla. On jo aika antaa okinawalaisten päättää saaren kohtalosta, hän sanoo.
Tukikohdan siirtosuunnitelma on jäissä
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat miehitti Japania vuoteen 1952. Okinawan saaret palautettiin Japanille kuitenkin vasta vuonna 1972.
Sodan jälkeen Yhdysvallat perusti Okinawalle tukikohtia, joilta on lähetetty joukkoja muun muassa Vietnamin sotaan. Siellä on yhä 30 000 amerikkalaista sotilasta ja muuta henkilökuntaa. Pahaa verta ovat herättäneet etenkin tapaukset, joissa amerikkalaisia sotilaita on tuomittu japanilaisnaisten raiskauksista. Muutenkin yhteiselo on ollut hankalaa.
– Miehityksen aikaan, kun oli kuivia kausia, emme pystyneet kastelemaan peltojamme. Samaan aikaan sotilaat leikkivät vedellä ja pesivät autojaan, Ashitomi kertoo.
Hän kuuluu nyt tukikohtien siirtoa vastustavaan liikkeeseen. Japanin hallitus yrittää liennyttää asukkaiden ja sotilaiden välejä suunnitelmalla siirtää Okinawan eteläosassa sijaitseva Futenman merijalkaväkitukikohta kauemmas asutuksesta, saaren keskiosassa sijaitsevaan Henokoon.
– Emme hyväksy tukikohdan siirtoa. Se pitäisi sulkea kokonaan, sanovat mielenosoittajat.
Suunnitelma onkin jäissä, sillä myös Okinawan nykyinen johto vastustaa sitä.
Okinawalla vastustetaan myös Japanin militarisointia
Monet saaren asukkaista suhtautuvat myös erittäin kriittisesti pääministeri Shinzo Aben hankkeeseen vahvistaa Japanin armeijaa niin, että sotilaat saisivat oikeuden taistella ulkomailla ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Sodan jälkeen laadittu niin sanottu rauhan perustuslaki kieltää sen.
Ajatus on saanut kannatusta sen jälkeen, kun Isis surmasi kaksi japanilaista panttivankia alkuvuonna Syyriassa. Jotkut haluaisivat japanilaisille sotilaille oikeuden puolustautua ja toimia paremmin tällaisissa tilanteissa Yhdysvaltain rinnalla.
Okinawa Times -lehden toimittaja Daisuke Fukumoto on eri mieltä.
– Jos meistä tulee Yhdysvaltain aktiivinen liittolainen ulkomailla ja jos tarjoamme edes logistista tukea, kuten pääministeri Abe ensi vaiheessa kaavailee, riski sotaan joutumisesta kasvaa, Fukumoto sanoo
Hänen mukaansa myös Okinawasta voisi tulla siinä tilanteessa terrori-iskujen kohde.
Edes Kiinan uhka ei pelota mielenosoittajia
Amerikkalaisia tukikohtia vastaan mieltään osoittavat Okinawan asukkaat eivät tue Japanin hallituksen perustelua, että perustuslain muutosta tarvitaan Kiinan uhkaa vastaan. Japani ja Kiina kiistelevät etenkin Okinawan lounaispuolella sijaitsevien Senkaku-saarten omistuksesta. Kiinassa saaria kutsutaan nimellä Diaoy.
Hiroshi Ashitomin mukaan Okinawalla ja Kiinalla on pitkä historiallinen suhde eikä Kiina uhkaa Okinawaa.
– Emme haluaa uutta sotaa. Siksi emme myöskään kannata suunnitelmaa, että amerikkalaiset korvattaisiin japanilaisilla joukoilla, Ashitomi sanoo.
Yhdysvallat on lupaillut, että osa Okinawalla olevista sotilaista siirrettäisiin Havaiille, mutta toistaiseksi suunnitelma ei ole edennyt.
Sari Taussi, YLE, Okinawa