Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mielestä Suomen verojärjestelmä on vääristynyt. Hänen mukaansa nykymuotoinen verotustapa tekee köyhimpien elämästä entistä vaikeampaa, vaikka yhteiskunnan pitäisi auttaa heikoimmassa asemassa olevia nousemaan jaloilleen.
– Pienituloisten verotus on kiristynyt viime vuosina. Kaikkein vahingollisimpia veroja ovat työmarkkinatuesta maksettavat kunnallisverot, joita maksetaan toimeentulotuella. Ihmisten pitää siis hakea tukia, jotta he saisivat verot maksettua. Se on ihan hölmöläisen hommaa, Hiilamo sivaltaa.
Professori pitää kummallisena, että Suomessa peritään veroa siitä, mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Sen sijaan suuremmista tuloista verokarhu voisi Hiilamon näkemyksen mukaan napata nykyistä ronskimminkin.
– Mitä enemmän tulot menevät tämän perustarpeen yli, sitä kireämmin niitä voidaan verottaa. Marginaaliveron ylin luokka on kuitenkin laskenut 70 prosentista noin 55 prosenttiin 80- ja 90-luvun taitteesta, Hiilamo toteaa.
Kokoomuksen kansanedustajat Harry Harkimo ja Elina Lepomäki äityivät Porin Suomi Areenassa professori Heikki Hiilamon kanssa reippaaseen veroväittelyyn.
– Erona 1980-luvun lopusta ja 90-luvun alusta nykypäivään on se, että Suomen talous on nyt avoin ja kilpailemme muiden maailman maiden kanssa. Vaikka ihmiset eivät liiku yhtä aktiivisesti rajojen yli, niin työpaikat vaihtavat maata helposti, Lepomäki huomauttaa.
Yrittäjänäkin kunnostautuneen Harkimon mukaan veroja alentamalla yhteistä hyvinvointia voidaan kasvattaa, koska yritykset pystyvät käyttämään veroista säästyneet varat investointeihin ja työvoiman palkkaamiseen.
– Kun aloitin yritystoiminnan, niin otin riskin – sijoitin rahaa ja satsasin siihen että menestyisin. Verotuksen pitäisi olla oikeudenmukaista myös tässä mielessä. Meillä on paljon turhia veroja, joita kukaan ei haluaisi maksaa, mutta jotka ohjaavat käyttäytymistä. Olen sitä mieltä, että perintövero esimerkiksi on kateusvero, mikä vain vaikeuttaa monien yrittäjien toimintaa erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa, Harkimo sanoo.
Sosiaalipolitiikan professori pitää perintöveroa ehdottoman tarpeellisena erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta.
– Yleensä samat ihmiset kannattavat perintöverosta luopumista ja haluavat talouden toimivan dynaamisesti. Mutta jos katsotaan perheyritystä, jonka jatkaja tulee joko suvusta tai sitten suvun ulkopuolelta, niin tutkimuksissa on osoitettu, että yrityksen toiminta kehittyy todennäköisemmin, jos uusi omistaja tulee suvun ulkopuolelta, Hiilamo vastaa.
Kokoomuksen kansanedustajaa Elina Lepomäkeä verokeskustelussa kismittää se, että siinä keskitytään järjestään vääriin asioihin. Eduista ja vähennyksistä nokittelun sijaan pitäisi tarkastella kokonaisuutta.
– Unohdamme sen, mihin kaikkeen verotus vaikuttaa. Pointti on se, kuinka paljon toimeliaisuutta ja työpaikkoja jää syntymättä verotuksen takia. Koko veronmaksajan käsite on Suomessa hakoteillä, sillä käytännössä laskun maksaa yrityksen asiakas tuotteen hinnassa, Lepomäki korostaa.