Kokkolan oopperan 10-vuotisjuhlavuotena oopperaväkeä ravistellaan jälleen pois tutusta ja turvallisesta.
Torstaina ensi-iltaan astuu kokkolalaisten rakastama kummitustarina, Harrbådan neito, sekä Jean Sibeliuksen ainoaksi jäänyt ooppera, Neito Tornissa.
Siibeliuksen teosta on edellisen kerran esitetty Suomessa 1896, eikä oopperan libretto ole kehuja kerännyt. Taiteellinen johtaja Anu Komsi ottaa teoksen siipiensä alle haukuista huolimatta. Teos toimii samalla kunnianosoituksena Sibeliuksen 150-juhlavuodelle.
– Kyllähän se on Sibeliuksen musiikkia. Siinä on vaan tämä libretto, miten sen nyt sanoisi kauniisti... heikko ja aika pöljä. Ohjaaja Aku-Petteri Pahkamäellä on juuri oikea näkökulma, että miten se tehdään sympaattisen huumorin voimalla, että sen voi katsoa ja kuunnella.
Oopperalle tuntematon teksti ei ole kummitus
Teatterimaailmassa uudet taikka tuntemattomat näytelmät ovat aina riski. Oopperassa asiat ovat toisin ja Harrbådan neito onkin jo kolmas ensi-iltansa saava Kokkolan oopperakesässä.
En minäkään jaksa katsoa aina sellaisia oopperoita, jotka on tehty samalla tavalla jo 50 vuotta.
Anu Komsi
– Kyllä minä toivoisin, että tällaista arvostetaan. Toki ovathan oopperapiirit isot ja onhan siellä monenlaista mielipidettä. Useampana vuonna Berliinistä tulleet kriitikot ovat tosin antaneet kiitosta juuri siitä, että he haluavat tulla tänne koska täällä on aina oopperoiden ensi-iltoja. En minäkään jaksa katsoa aina sellaisia oopperoita, jotka on tehty samalla tavalla jo 50 vuotta. Keski-Pohjanmaalla myös yleisö on aika avarakatseista.
Kokkola ooppera halajaa uutta verta
Kokkolan oopperakesä toimii myös ponnahduslautana menestykseen useille uusille solisteille ja kapellimestareille. Nyt kantaesityksensä saavan, Seppo Pohjolan säveltämän ja Jusa Peltoniemen kynästä syntyneen Harrbådan Neidon takaa löytyy niin ikään myös uutta oopperaverta.
Molempien teosten ohjaaja, Aku-Petteri Pahkamäki on tuttu mies teatterista, mutta oopperan ohjaus on hänellekin uutta.
Tiukan paikan tullen mentorina on toiminut, edellisvuonna Hopeameri-oopperan ohjannut elokuvaohjaaja, Juha Kuosmanen.
– Juha on ollut vähän kuin työnohjaaja tai keskustelukumppani tässä. Paljon on juteltu ennen työtä ja työn aikana. Koska Juha on leffaohjaaja, on näkökulmakin erilainen. Oopperassa on aika spesiaaleja juttuja.
Onko Kuosmaselta saatu sitten hyviä vinkkejä oopperan ohjaukseen?
– Ei siltä kovin hyviä vinkkejä ole tullut, Aku naurahtaa.
Konservatiiviset oopperapiirit "kauhuissaan"
Harrbådan neito on jo kolmas kantaesityksensä saava ooppera Kokkolassa. 2009 kantaesityksensä sai Sebastian Fagerlundin Döbeln. 2012 ensi-iltaan paukahti Heinz-Juhani Hoffmannin teos Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot.
Komsi muistuttaa, että Kokkolassa on tehty myös tutut Carmen, Lepakko ja Taikahuilu. Leea Klemolan ohjaamat Figaron häät ja Lulu saivat Komsin mukaan oopperapiirien konservatiivit taivastelemaan, että niitä ei saisi tehdä tuolla tavalla.
– Ja on minua sanottu jopa antioopperasankariksi, Anu Komsi nauraa, saatuun titteliin tyytyväisenä.
Taiteellinen johtaja pitääkin äärimmäisen tärkeänä koko kansan oopperaa ja karsastaa ajatusta vain eliittipiirien oopperasta.
Ensi vuonna haukataan happea
Vaikka ensi vuosi menee oopperattomassa kesässä, ei työtiimi lepää laakereillaan. Suunnitelmissa syksylle 2016 on muun muassa oopperatanssiaiset ja gaala.
Seuraavaa suurempaa produktiota Anu Komsi suunnittelee itsenäisyyden juhlavuodelle.
– Meyerbeerin Pohjantähteä ei ole koskaan esitetty Suomessa.