Janakkalan Hangastenmäki on jännittävä ja monitulkintainen paikka. Se todettiin muinaislinnaksi, todennäköisesti varhaiskeskiaikaiseksi linnavuoreksi vasta vuonna 2014. Aivan Hangastenmäen lähellä on tunnettu Hakoisten linnavuori, jota on myös sanottu ensimmäisen Hämeen linnan paikaksi.
Löydöt Hangastenmäessä viittaavat sotaiseen historiaan ja sotilaisiin. Myös harrastajaryhmä Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät on löytänyt sieltä ratsastajiin ja ratsuväkeen liittyviä löytöjä. Olisiko Hangastenmäki voinut olla Hakoisten Linnavuoren alainen ratsuväen linnake?
Arkeologit Jasse Tiilikkala ja Janne Rantanen Turun yliopistosta kävivät Hangastenmäessä suunnittelemassa syksyn kaivauksia ja ikään kuin kuuntelemassa paikkaa, mitä se voisi itsestään kertoa.
Miesten tarkoituksena oli käydä läpi esineistön löytöpaikkoja, säilyneitä rakenteita ja todennäköisesti parhaimmat tulokset antavia kaivauskohteita, joita olisivat esimerkiksi rakennusten paikat.
Löydöt ovat sotaisia
Arkeologi Jasse Tiilikka kertoo, että löytöjä on parikymmentä, joista noin 15 on varhaiskeskiajalta.
– Rakenteet ovat varsin selkeät. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Itse arvelen, että tämä on ollut jonkinlainen leirilinna, jossa on liikkunut varusväkeä ja hevosmiehiä. Hirsivarustukset ovat kiertäneet mäkeä paikoitellen kahteenkin kertaan. Paikka on käytetty hyvin hyödyksi, eikä tänne ole ollut helppo tunkeutua, arvelee arkeologi Jasse Tiilikkala.
Tämä on ollut jonkinlainen leirilinna.
Jasse Tiilikkala
– Löydöt liittyvät sotimiseen ja osin ratsuväkeen. Keitä täällä on ollut ja milloin, tai minne he ovat täältä lähteneet, sitä yritämme selvittää. Toivottavasti kaivauksissa varmistuu, mikä on selkeä ajanjakso, milloin täällä on oltu.
Paikka on ollut tärkeä hallita ja pitää
Hangastenmäen arvon tunnistaminen meni näin myöhään ehkä sen takia, että vieressä on Hakoisten linnavuori.
– Ei ole uskottu, että näin vieressä voi olla toinen linnoitus, vaikka vallit ovat selvät. Itsekin olisin epäillyt ilman näin selkeitä löytöjä. Pääkohteen vuoksi ei osattu katsoa ympäristöä, Tiilikkala sanoo.
Itsekin olisin epäillyt ilman näin selkeitä löytöjä.
Jasse Tiilikkala
– Hakoisten ja Hangastenmäen yhteys kertoo, että tämä alue on haluttu ottaa haltuun. Onko haluttu puolustaa vai valloittaa, ehkä molempia. Sillanpääasema Hämeeseen on yksi mahdollisuus. Kun eteläinen Häme on saatu hallintaan, siitä on voinut jatkaa Sisä-Suomeen.
Kuka linnoitusta asutti ja puolusti?
Rakenteista arviot ovat aivan alustavia, mutta näyttää että mäellä on ollut useampia rakennuksia.
– Täällä on asuttu ja laitettu ruokaa. Rautakuona liittyy pajatoimintaan, täällä lienee ollut seppä. Löytöjen hevoskalut ja etenkin kannukset kertovat siitä, täällä on ollut ratsukoita. Varhaiskeskiajalla ratsukot liittyivät aatelistoon ja eliittiin. Onko täällä ollut ritareita joukkoineen, naurahtaa Jasse Tiilikkala.
Varhaiskeskiajalla ratsukot liittyivät aatelistoon ja eliittiin.
Jasse Tiilikkala
Tiilikkala arvioi, että paikka voisi liittyä ns. toisen ristiretken aikoihin, esimerkiksi 1200-luvun puoliväliin.
– Ja vielä 1300-luvun alussa novgorodilaiset hyökkäsivät Hämeeseen. Noina aikoina Hämeessä on tapahtunut paljon, koko yhteiskunta on ollut muutoksessa ja ajat ovat olleet levottomia. Linnoituksilla ja aseilla on ollut tuohon aikaan käyttöä.
Astinlauta Vanajaveden reitille?
– Kun ajattelee yhteyttä Hakoisiin, niin arvelisin, että Hangastenmäki voisi liittyä Ruotsin kuninkaan toimintaan ja Ruotsin vallan levittämiseen Hämeeseen. Tutkimusten myötä tuollainen lähtöajatus joko kumoutuu tai vahvistuu.
– On hyvä kysymys, milloin nykyisen Hämeen linnan paikka on ottanut merkityksen Janakkalalta ja Hakoisten alueelta. Yksi rajapyykki voi olla novgorodilaisten hyökkäysretki 1311. Sen jälkeen painopiste saattoi siirtyä pohjoiseen ja Hämeen linnan suuntaan.
