Luonnonvarakeskus on kerännyt tietoja Suomessa kasvavista vanhoista raparperilajikkeista. Luke on saanut yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista, joista 52 on ilmoitettu Keski-Suomesta. Maakunnan otanta on Luken tutkija Merja Hartikaisen mukaan hyvä.
– Varmaan lähestulkoon kaikilta Keski-Suomen paikkakunnilta on saatu ilmoitus. Esimerkiksi Jyväskylästä ja Konnevedeltä on useita ilmoituksia.
Raparperi on ollut 1600-luvun lopulla lääkekasvi. Ravintokasvina se on yleistynyt 1800-luvulla.
Merja Hartikainen, tutkija
Tietoja raparperilajikkeista kerätään kansalliseen kasvigeeniohjelmaan, jonka tehtävänä on säilyttää vanhoja kasvikantoja, turvata niiden geneettinen monimuotoisuus ja edistää vanhojen lajikkeiden tutkimusta.
– Raparperi on yksi Suomen vanhimmista viljelykasveista. Turun seudun kasvillisuudesta on olemassa tällainen vanha arkistoitu tekstikappale ja siinä mainitaan raparperi. Se on ollut 1600-luvun lopulla lääkekasvi. Ravintokasvina se on yleistynyt 1800-luvulla, Hartikainen kertoo.
Osa raparpereista pääsee pitkäaikaissäilytykseen
Nyt esiin tulleista raparperikasvustoista vanhimmat ovat vähintäänkin 1800-luvulta. Elokuun aikana osa ilmoitetuista raparpereista valitaan dna-tutkimukseen ja näistä kasveista Luke pyytää lehtinäytteet.
– Vertaamme uusia näytteitä meidän raparperikokelmaan. Näytteet, jotka osoittautuvat toisenlaisiksi kuin mitä raparpereja meillä on jo kokoelmassa ja joilla on historiallinen tausta, sellaisilla raparpereilla on mahdollisuus päästä pitkäaikaissäilytykseen viralliseen kokoelmaan, kertoo Hartikainen.
Luonnonvarakeskus etsii myös vanhoja koristesipulikasveja ja vanhoja herne- ja härkäpapulajikkeita. Vanhoista kasveista voi ilmoittaa nettilomakkeella Luonnonvarakeskuksen sivuilla (siirryt toiseen palveluun).
_Tutkija Merja Hartikaista haastatteli toimittaja Terhi Pirilä-Porvali. _
