– Suuren osan RAY:n tuotosta kerryttää sellainen pelaajaryhmä, jolla näitä rahoja ei olisi varaa hävitä. Me tiedetään tutkimuksesta, että oikeastaan koulutetut, varakkaat tai korkeissa ammattiasemissa olevat eivät näitä pelejä pelaa kuin ehkä satunnaisesti, sanoo pelihaittoihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella perehtynyt Antti Murto. Murto on juuri aloittanut rahapeliasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä.
RAY:ssä pelaajien joukko nähdään selvästi laajempana.
– Se on kyllä koko kansa, joka raha-automaatteja pelaa, meillä on pitkä kulttuuri pajatson pelaamisesta alkaen. Miehet erityisesti painottuvat, mutta kyllä myös naiset pelaavat, sanoo liiketoimintajohtaja Timo Kiiskinen RAY:stä.
Toisaalta RAY:n tuoreimmassa vuosiraportissa mainitaan, että väestötutkimuksessa 34,5 prosenttia aikuisista kertoi pelaavansa raha-automaateilla kerran vuodessa.
Satunnaispelaajilta kertyy vain pieni osa kolikkopelien tuotoista. Pelihaittojen asiantuntijan Antti Murron tietojen mukaan noin 10 prosenttia tulee satunnaispelaajilta, loput aktiivipelaajilta. Murto arvioi myös, että päivittäin tai lähes päivittäin pelaavista noin 40 prosenttia on ongelmapelaajia.
– Kyllä se rahasampo on ne säännöllisesti pelaavat, joiden sisään myös ongelmapelaajat kuuluvat. Satunnaispelaajien tuotoilla ei saataisi tätä nykyistä järjestelmää katettua, Murto sanoo.
Kolikkopelaajissa enemmän pienituloisia
THL:n mukaan kolikkopelaajat ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti suurin ongelmapelaajaryhmä. Kolikkopelaajissa on muita pelaajaryhmiä enemmän työelämän ulkopuolella olevia, eläkeläisiä, kotiäitejä ja opiskelijoita.
– Suurella joukolla heistä kuluu 5 000–10 000 euroa vuosittain kolikkopeliautomaatteihin. Ja näkemyksemme hyvin vahvasti on, että tämä on juuri se ryhmä, jolla ei missään nimessä tällaista rahaa olisi niihin laittaa, Murto sanoo.
Kaikkiaan rahapelaajissa on THL:n arvion mukaan noin 110 000 ongelmapelaajaa.
Nykyoloissa peliongelmaisen on mahdoton elää arkeaan törmäämättä laitteisiin. 30 vuotta peliongelman kanssa kamppaillut Pete on koukussa juuri kolikkopelaamiseen.
– Vuokrarahat mä otan pois ja laskut maksan, mutta loput pelaan. Siinä et mieti yhtään mitään, ei ole järjellistä aivotoimintaa silloin. Se on nopeaa, pitäisi saada lisää fyrkkaa syötettyä, koko pankkitili. Hedelmäpeli on pahin, se on joka paikassa. Jos se on keskeisellä paikalla ja lähellä on Otto-automaatti, niin sitten on huono homma, Pete kertoo.
RAY puolustaa kolikkopelien laajaa jakelua.
– Muualla maailmassa laitteet laitetaan yleensä piiloon johonkin kasinolle. Meillä se on avointa; ihmiset, jotka pelaavat niitä pelejä, ovat kaikkien silmien alla, RAY:n Kiiskinen linjaa.
Tuotoista lähes puolet kuluihin ja veroihin
RAY mainostaa käyttävänsä koko voiton suomalaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Vuosittain se tilittää yli 400 miljoonaa euroa avustuksina muun muassa sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Sitä ennen kolikkoautomaattien tuotoista maksetaan 100 miljoonaa euroa sijoituspaikoille eli kaupoille, kioskeille ja huoltoasemille.
Kauppiaan velvollisuutena on valvoa, etteivät alaikäiset pelaa. Samaan aikaan sijoituspaikat saavat itselleen 17 prosenttia raha-automaattien tuotoista.
Siirretäänkö käytännössä rahaa pienituloisilta ongelmapelaajilta toiseen taskuun eli avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille?
– Ehkä tuo ajatuksenjuoksu on vähän yksioikoinen. Kyse ei ole siitä, että pelkästään pienituloiset pelaavat ja heitä sitten autettaisiin toisella tavalla. Se avustustoiminta, jota tässä rahoitetaan on hyvin laaja-alaista, ja kyllä kaikki tuloluokat ovat yhtä lailla raha-automaatteja pelaamassa, RAY:n Kiiskinen sanoo.
Pelialan asiantuntija Jorma Vuoksenmaa syyttää RAY:tä hurskastelusta.
– Eläkeläiset häviävät rahojaan ja samalla tuetaan hyväntekeväisyyttä. Onko perusteltua, että RAY:lla on mahdollisuus näin raa´alla tavalla koukuttaa ongelma-alttiita ryhmiä sellaiseen toimintaan, jossa osumistodennäköisyydet eivät ole kaikille ehdottoman selviä, Vuoksenmaa kysyy.
Automaateilla armoton toimintalogiikka
Kolikkopelit ovat koukuttavia ja nopeatempoisia. Välillä pelaaja saa tehdä näennäisiä ratkaisuja, mutta ne eivät paranna sanottavasti voittomahdollisuuksia. Jokainen pelikierros on itsenäinen, edellisestä riippumaton. Pelaajalle voi kuitenkin syntyä harhakäsitys lähellä olevasta voitosta.
– Se on rahapelaamiseen liittyvä ominaisuus, sitä kautta tulee myöskin se pelaamisen tunne ja se että ollaan aktiivisia ja vaikutetaan siihen, mitä ollaan tekemässä, RAY:n Kiiskinen sanoo.
– Vaikka ei pystytä vaikuttamaan?
– Niin kuin sanoin, arvonnat ovat aina satunnaisia.
Kiiskisen mukaan arvonnan satunnaisuus on lupaus pelaajalle siitä, että pelitapahtumaa ei manipuloida, vaan se on nimenomaan satunnainen.
Käytännössä pelaaja häviää tasaiseen tahtiin koko ajan. Kauppojen automaatit on ohjelmoitu antamaan peliyhtiölle noin 10 prosentin tuoton.
Vuoksenmaan mielestä pelikeskustelussa pitäisi ylipäänsä erottaa toisistaan järkipelit ja onnenpelit, kuten kolikkoautomaatit.
– Se on nopeaa toimintaa, eikä siinä voi pärjätä. Eläke, viikkoraha menee, eikä pelaaja ajattele raakaa logiikkaa siinä taustalla. Hedelmäpeleissä katsotaan, käykö tuuri vai ei. Raveihin ja urheiluvedonlyöntiin liittyy etukäteistä puntarointia, jännitystä, sosiaalista toimintaa - hedelmäpelien ympärille ei sellaista pysty rakentamaan, Vuoksenmaa vertaa.
Peliongelmaisia auttavan Peluurin nettisivuilla on laskettu, kauanko 20 euron pelikassalla keskimäärin pystyy pelaamaan. Euron panoksella saa pelata kaupan automaatilla keskimäärin 150 kertaa, kunnes raha on loppu. Yhteen pyöräytykseen kuluu aikaa viitisen sekuntia, joten tämän laskelman mukaan 5-linjaista hedelmäpeliä pystyy pelaamaan tuolla summalla keskimäärin 12,5 minuuttia.
Lisää aiheesta A-studiossa TV 1 klo 21.