Verottajalle tulvii verovilppivihjeitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kun koko viime vuonna vilppivihjeitä tuli 3000 tänä vuonna ilmiantoja on tullut jo 6000.
Vihjeitä tulee niin yrityksistä kuin yksityisistäkin henkilöistä.
– Yli puolet vihjeistä koskee yrityksiä, yksityisiä ihmisiä koskevia ilmoituksia noin 40- 45 prosenttia, Verohallinnon tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen sanoo.
Ilmiannot koskevat tyypillisimmillään erilaisia myynti- ja kauppatapahtumia, pimeää työntekoa tai esimerkiksi yksityiskulujen vientiä yrityksen kirjanpitoon.
Kokeneet vihjetietojen käsittelijät havaitsevat hyvin nopeasti, jos vihje on annettu kiusantekotarkoituksessa.
Heimo Säkkinen
– Asiakas on huomannut, että ei ole saanut kuittia tai myyntiä ole lyöty kassaan, joka herättää epäilyjä siitä, että myyntiä ei ole kaikilta osin ilmoitettu verotukseen.
– Tai jos yksityinen henkilö tekee esimerkiksi jotain rakennustöitä tai ajaa taksia, niin epäillään, että tuloja ei ole ilmoitettu verottajalle, Säkkinen kuvailee.
Ilmiannosta ei ilmoitusta
Vihjeen voi antaa anonyymina ja jokainen tapaus tutkitaan erikseen. Verohallinto ei ilmoita ilmiannon kohteelle sitä, että hänestä on tullut vilppiepäily.
– Jos joku haluaa tietää, onko hänestä tehty ilmianto, niin hänellä on mahdollisuus pyytää tiedot ilmiannosta ja sen sisällöstä kirjallisesti.
Suomalaisia huolettaa väärin perustein tehdyt ilmiannot.
– Suuri yleisö pelkää, että niitä tehdään kiusaamistarkoituksessa. Yksittäisiä tapauksia voi olla, mutta määrä on hyvin pieni. Kokeneet vihjetietojen käsittelijät havaitsevat hyvin nopeasti, jos vihje on annettu kiusantekotarkoituksessa. Ne karsiutuvat kyllä pois, Säkkinen vakuuttaa.
Faktat esiin
Noin kolmasosa ilmiannoista johtaa jonkinnäköiseen toimenpiteeseen, kuten esimerkiksi verotarkastukseen tai selvityspyyntöön.
– Noin 10-15 prosenttia kaikista vihjeistä menee verotarkastukseen. Toinen mokoma menee verotoimistoihin, joista pyydetään selvitystä asiasta. Tai tehdään erilaisia rekisteröintitoimenpiteitä ja joitakin tapauksia menee myös perintään.
Säkkinen tähdentää, että ilmianto on sysäys selvittelyn aloittamiseen, mutta päätöksiä tehdään vasta esiin tulevien tosiasioiden perusteella.
– Asiassa pyritään selvittämään faktatietoja ja dokumentoituja aineistoja, esimerkiksi tilitietoja, laskuja tai muuta vastaavaa. Faktatietoja pitää löytyä, ennen kuin mitään verotuspäätöksiä lähdetään tekemään.