Tanskan nousu jääkiekkomaiden hierarkiassa on määräytynyt 1980-luvulla syntyneen sukupolven elämätyöksi. Juuttien tilanne on erikoinen: NHL:ssä on enemmän tanskalaisia kuin koskaan, mutta he eivät yleensä ole maajoukkueen käytettävissä. Siksi Tanska antaa itsestään esimerkiksi MM-kisoissa todellisuutta heikomman kuvan.
- Maajoukkueen valmentaja sanoi kerran, että toivoisi tanskalaisten olevan hyviä, mutta ei niin hyviä että he pelaisivat Pohjois-Amerikassa, Peter Regin nauraa.
- Ajan myötä sekin kääntyy kuitenkin eduksemme, ja Euroopassa pelaa tarpeeksi tanskalaisia huippuja. Ja mitä enemmän tanskalaisia pelaa NHL:ssä, sitä todennäköisemmin osa on käytettävissä MM-kisoissa. Jokaisen pitäisi tehdä omaa uraansa, mutta jos tilanne sallii, lähteä auttamaan maajoukkuetta.
Regin pelaa alkavalla KHL-kaudella Jokereissa. Tanskalaispelaajien aalto iski Helsinkiin voimalla, sillä Reginin jälkeen narripaitoihin siirtyivät myös Philip Larsen ja Jesper Jensen. Yhdessä he aikovat tehdä kotimaansa kiekkoa tunnetuksi Euroopan suurimmassa sarjassa ja sen jälkeen edustaa juutteja MM-jäillä.
- Tanska on mennyt huimasti eteenpäin kymmenen viime vuoden aikana, mutta kun 6-8 pelaajaa on NHL:ssä hyvissä joukkueissa, tulee heti ongelmia. Viime vuonna useimmat pääsivät pudotuspeleihin, joten maajoukkue jäi tavallaan heitteille. Suomella on parikymmentä sentasoista pelaajaa, joten jotkut ovat aina mukana MM-kisoissa, Larsen sanoo.
Parhaat nuoret jo kärkilupauksia NHL:ssä
Tanskan parhailla pelaajilla on tällä hetkellä kaksi selkeää virtausta. Osa valitsee Ruotsin kovatasoisemmat kaukalot, toiset puolestaan lähtevät Pohjois-Amerikkaan jo nuorina.
- Parhaat tanskalaiset tienaavat tarpeeksi voidakseen pelata Tanskassa. Kilpailun taso ei kuitenkaan ole riittävän hyvä. Tanskassa on hyvä pelata nuorena, mutta jos haluaa oikeasti kehittyä, on pakko lähteä muualle. En usko että edes raha muuttaisi mitään, vaan kyse on pelin hengestä; Tanskan liigasta ei vain ikinä tule yhtä hyvää kuin Ruotsin liigasta. Se on kehityssarja nuorille, mieluiten 18-20-vuotiaille, mutta luultavasti parempi kuin useimmat luulevat, Regin kuvailee.
Tanska on jo noussut tasolle, jossa sen parhaat nuoret pelaajat löytyvät NHL-organisaatioiden kärkilupausten joukosta. Parhaita esimerkkejä ovat Winnipegin viime kesänä yhdeksäntenä varaama Nikolaj Ehlers sekä 118 pistettä Kanadan junioriliiga WHL:ssä viime kaudella iskenyt Columbuksen Oliver Björkstrand.
- Ongelma on kuitenkin se, että pelaajia ei ole tarpeeksi. Aina kun pari tiettyä pelaajaa on pudotuspeleissä tai loukkaantuneina, häviämme paljon. Viiden pelaajan puuttuminen on meille valtava menetys, Regin jatkaa.
- Kahdeksan kärkeen on vaikeaa tunkea. Isojen maiden rinki on selkeä etu meidän samaan runkoomme nähden, toteaa Larsen.
Kämppiksiä ja joukkuetovereita
Pienen maan lähettiläät pitävät huolta toisistaan. Ei ole sattumaa, että kolme tanskalaista saapui Jokereihin peräjälkeen saman kesän aikana. Regin valitsi Helsingin ensimmäisenä, ja dominoefekti toi pukukoppiin kaksi maanmiestä.
- Olimme Philipin kanssaan yhteyksissä säännöllisesti, koska halusimme päästä samaan joukkueeseen, Regin sanoo.
- Aloimme miettiä mahdollisuuksiamme siiryä johonkin yhdessä keväällä, kun Peter kertoi haluavansa vaihtaa KHL:ään. Ulkomailla on aina helpompaa kun voi jutella jonkun kanssa ja jonka tuntee hyvin, KHL on ehkä vielä erikoistapaus. Pari viikkoa Peterin sopimuksen jälkeen sain kuulla Jokerien kiinnostuksesta, kertaa Larsen.
Aiemmin urallaan Regin siirtyi Ruotsiin Frans Nielsenin siipien alle. Kun Regin pääsi NHL:ään, oli New York Islandersia edustava Nielsen mukana junailemassa lapsuudenkaverilleen sopimusta Yhdysvaltojen itärannikolle.
- Olemme samasta kaupungista, parhaita ystäviä ja toimin bestmanina hänen häissään. Pelaamme samantapaisesti ja hän on pärjännyt siellä hyvin, joten kaipa he toivoivat saavansa toisen Frans Nielsenin. Olen ollut onnekas, kun päässyt pelaamaan tanskalaisten kanssa joukkueissa ympäri maailmaa. Saman kulttuurin edustaja ja saman kielen puhuja helpottaa paljon.