Tänä vuonna pöllöjen pesintä on onnistunut Kainuussa poikkeuksellisen hyvin. Paltamon Kivesvaarassa esimerkiksi helmipöllö ja varpuspöllö ovatkin vakioasukkaita.
– Myyräkannat ovat Paltamon tasalla korkeammalla kuin 10 vuoteen ja ne ovat monien pöllölajien pääravintoa. Tämä on ollut todella mainio pöllökesä, Paltamon luonnon puheenjohtaja ja biologi Vesa Hyyryläinen toteaa tyytyväisenä.
– Samoin huuhkajalla on ollut poikkeushyvä vuosi, hän jatkaa.
Luonnon ystävät voivatkin tänään vierailla esimerkiksi aikoinaan huuhkajan mukaan nimetyssä Yölinnunkurussa, kun Paltamon Kivesvaaran retkeilyalueella juhlistetaan Suomen luonnon päivää. Tiedossa on muun muassa tikkupullaa, retkiä ja luontotietoutta.
Viime vuonna vuoden retkeilykohteeksikin valittu alue on Hyyryläisen mukaan löydetty hyvin.
– On ollut mukavaa todeta tässä ihan viime viikkoina, että polut ovat käytettyjä, eli hyvin nopeasti ihmiset ovat löytäneet alueen.
Monimuotoisuus ihastuttaa
Kivesvaaran ympäristöön kannattaa jalkautua aistit avoinna, sillä esimerkiksi alueen linnusto on monipuolinen. Kuusikoissa saattaa törmätä esimerkiksi kuukkeliin, pohjantikkaan tai palokärkeen.
Hyyryläisen mukaan loppukesän lyhyeksi jäänyt lämmin jakso on ehtinyt vaikuttaa muuttolintujen aikatauluihin – etenkin petolinnut nousevat siivilleen tavanomaista myöhemmin.
Jos ajatellaan suomalaista identiteettiä, kulttuuria ja historiaa, kaiken perustanahan on luonto.
Vesa Hyyryläinen
– Tällä hetkellä ilmasta kuuluu jatkuvaa metsäkirvisten ja keltavästäräkkien muuttoääntä. Lähipäivinä myös rastaat aloittavat massamuuttonsa, Hyyryläinen kertoo.
Sääksen pesintä on onnistunut Kivesvaarankin alueella tänä vuonna keskitasoa heikommin, sillä poikasia on noin viidennes vähemmän kuin tavallisesti. Alkukesän koleus kylmetti poikasia, ja tuulisuus on samentanut syöksykalastajan kalastusvesiä.
Kalasääksenkin saattaa silti Kivesvaaralla bongata, sillä vaaranlaen näköalatasanteelta on suora, joskin kaukainen, näköyhteys suoraan sääksen pesälle. Lauantaina pesälle voi kurkistaa järeällä kaukoputkella.
Moni on ihastunut Kivesvaaran luonnon seudun monipuolisuuteen – alueella on yhä kuljettavissa vanhaa metsää, sekä erilaisia maastoja lehtomaisista metsistä kuivakkokankaisiin. Näkymä Kivesvaaran laelta on alueen kruunu.
– Kun on näin paljon monipuolista luontoa pienellä alueella, tietää että edellytykset ovat hyvät myös monipuoliselle eliölajistolle, Hyyryläinen sanoo.
Luonnon päivä almanakkaan?
Valtakunnallinen Suomen luonnon päivä järjestetään nyt kolmannen kerran. Julkisuudessa on jo väläytelty ideaa päivän lisäämisestä virallisten liputuspäivien joukkoon.
Hyyryläinen pitää ideaa loistavana.
– Paljon vähäpätöisemmätkin asiat ovat ansainneet liputuspäivän. Jos ajatellaan suomalaista identiteettiä, kulttuuria ja historiaa, kaiken perustanahan on luonto, tuumii Hyyryläinen.
– Ei oikeastaan mitään sen arvokkaampaa ole olemassakaan. Kyllä se olisi vähintään yhden liputuspäivän arvoinen.