Hyppää sisältöön

Kauhava teki poikkeuksellisen teon: kutsui kaikki keskustelemaan vastaanottokeskuksesta

Kauhavan mahdollista vastaanottokeskusta koskeva keskustelutilaisuus käytiin entisen lentosotakoulun sotilaskodin tiloissa kuumissa tunnelmissa. Pääroolin keskustelussa saivat huolestuneet tai kriittiset äänenpainot. Sen sijaan ennakko-oletuksista poiketen mielenilmausta ei paikalla nähty. Järjestäjien mukaan tilaisuudessa oli arviolta vajaa 400 henkilöä.

Kuva: Anna Wikman / Yle
Heidi-Maria Harju

Kauhavalla kokoonnuttiin maanantai-iltana poikkeuksellisissa merkeissä. Kuntalaisille järjestettiin keskustelutilaisuus Kauhavan entisen lentosotakoulun alueelle suunnitellusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta.

Moni paikallinen on ihmetellyt sitä, että Kauhava hyppäsi vastaanottokeskuksen mahdolliseksi sijoituspaikaksi yllättäen.

– Olin aikanaan lentosotakoulun lakkauttamista vastustavassa mielenosoituksessa. En olisi voinut uskoa, että nyt tänne puuhataan vastaanottokeskusta. Olen saanut toista sataa huolestunutta puhelua, kertoo kauhavalainen perussuomalaisten valtuutettu Risto Mattila.

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio kertasi tapahtumia: Maahanmuuttovirasto otti häneen yhteyttä runsas viikko sitten. Samantien asia laitettiin tiedoksi kaupunginhallitukselle, jolloin asia pääsi myös julkisuuteen. Kaupunginjohtaja on valmis ottamaan vastaanottokeskuksen kaupunkiin.

– Meillä on paljon työperäisiä maahanmuuttajia, emme halua umpioon. Nyt maailman akuuttiin hätään on vastattava, varsinkin, kun Kauhavan alueella on tarjota siihen sopivia tiloja.

Kauhavan kaupunginhallitus aikoo lausua vastaanottokeskuksesta ensi maanantaina, vaikka maahanmuuttovirasto nyt totesikin, ettei se aio enää jatkossa kysyä kuntien kantaa, jos vastaanottokeskus on tulossa yksityistiloihin, kuten nyt Kauhavalla suunnitellaan.

Yleisin kysymys oli: "Kuka maksaa?"

Tilaisuudessa esitettiin monta kysymystä siitä, kuka maksaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kulut. Maahanmuuttovirasto maksaa kaikki kulut, vastaa SPR:n Länsi-Suomen aluetoimiston toiminnanjohtaja Pekka Annala. Myös terveyspalveluista kysyttiin.

– Turvapaikanhakijat eivät ole kunnan terveyspalveluiden alla. Maahanmuuttovirastolla on Terveystalon kanssa sopimus, jota noudatetaan. Hätätilanteessa päivystystä voi käyttää, mutta se laskutetaan myöhemmin, sanoo Annala.

Keskustelussa nousi esiin myös ajatus, olisiko Kauhavan tapauksessa kyse vain hätämajoituksesta vai jäisikö kaupunkiin pysyvä vastaanottokeskus. Siihen ei löytynyt asiantuntijoilta vastausta.

Entä voisiko Kauhavan vastaanottokeskus keskittyä lapsiperheisiin?

Paikalla oli myös vartijoita, mutta tilaisuus sujui rauhallisesti. Kuva: Anna Wikman / Yle

– Kaupunki voi tietenkin esittää tästä toiveen, mutta maahanmuuttovirasto päättää, ketä tänne tulee, toteaa SPR:n sosiaalipalvelupäällikkö Tero Hintsa.

Eräs kuntalainen kysyi, voitaisiinko tänne tuleville nuorille miehille antaa pikaista sotilaskoulutusta ja lähettää sitten maahansa sotimaan?

– Sieltä ei välttämättä löydy puolta, jota puolustaa, jos ei ole isänmaata. Tilanne on erilainen eri maailmankolkissa, se on hyvä ymmärtää, sanoo ylitarkastaja Mauno Salmela Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Moni on huolestunut yläkoululaisista

Useampi kuntalainen esitti huolensa siitä, että vastaanottokeskus on tulossa samalle tontille yläkoululaisten kanssa. Tällä hetkellä yläkoululaisia on väliaikaistiloissa entisen lentosotakoulun alueella. Moni vastusti ajatusta yhteiselosta jyrkästikin.

– Se ei mulle tule käymään, että vastaanottokeskus ja yläkoulu on samoissa tiloissa, sanoo demareiden valtuutettu Mika Kankaansyrjä.

– Nyt puhutaan isosta ihmismäärästä lentosotakoulun alueella. Kauhavalle on tulossa kohtuullinen rasite, jos tähän vastaanottokeskukseen päädytään. Yläkoulun sijainti lentosotakoulun keskellä on kestämätön ratkaisu. Siihen on selvästi löydettävä maahanmuuttoviraston ja valtion suunnalta ehdotuksia, miten asia ratkaistaan, toteaa puolestaan kokoomuslainen Janne Sankelo.

Yleisöltä tuli myös kysymys, mitä sitten tehdään, jos oppilaita jää jatkossa kotiopetukseen pelon takia. Ja että muuttaako koulu pois lentosotakoulun alueelta?

– Väistötilojen etsiminen oli tuskan takana ennen tänne tuloa. Jos me täältä lähdemme, en tiedä, mistä tilat sitten löytyvät, sanoo Kauhavan yläkoulun rehtori Hannu Mäkynen.

Tilat valmiina. Mutta paljonko liikemiehet nettoavat?

Kauhavan lentosotakoulun alueen omistaa LSK Business Park, joka käy neuvotteluja SPR:n ja maahanmuuttoviraston kanssa tyhjillään olevista tiloistaan. Yhtiön projektipäällikkö Juha Jokelainen kertoo, että tilat turvapaikanhakijoille ovat valmiina. Hostellissa on 150 paikkaa, kurssikeskukseen voidaan sijoittaa samanlainen määrä ja niiden lisäksi käytössä on myös kerrostaloja.

Juha Jokelaiselta kysyttiinkin, tekeekö LSK Business Park tässä kannattavaa bisnestä.

– Olen tehnyt liiketoimintasuunnitelman alueelle, eikä siinä otettu laskuun vastaanottokeskusta. Emme ole tällaista suunnitelleet. Alueella on tiloja 45 000 neliötä, joista käytössä on vain 5000 neliötä. Nyt me keskustelemme SPR:n kanssa.

– Maksaako LSK Business Park takaisin Kauhavan kaupungin myöntämän kiinteistöverohuojennuksen?, tulee jatkokysymys.

– En ymmärrä, miten tämä liittyy asiaan, Jokelainen sanoo.

– Täällä on valmiit tilat, kaikki faciliteetit, mitä toimintaan tarvitaan. Mutta ilman, että asia saa myönteistä vastaanottoa, on kivinen tie viedä asiaa eteenpäin. On ymmärrettävä, että maailmalla hätä on suuri. Ihmisiä ei voida jättää taivasalle, vetoaa kuulijoihin Pekka Annala SPR:stä.

Turvallisuudesta huolissaan oleville Juha Jokelainen sanoo:

– Me olemme keskustelleet lentosotakoulun alueella toimivan vartiointiliikkeen kanssa, ja jos tänne tulee tällaista toimintaa (vastaanottokeskus), laajentavat he vartiointia niin, että sitä on 24/7.

Yleisöä pehmitellään työpaikoilla

SPR:n Länsi-Suomen aluetoimiston toiminnanjohtaja Pekka Annala kertoo, että jos vastaanottokeskus perustetaan, palkataan sinne noin 20 työntekijää. Tilaisuuden puheenjohtaja Petri Salo (kok.) kysyy, suositaanko rekrytoinnissa paikallisia.

– Suositaan kauhavalaisia. Ja täytyy nyt sanoa, että paljon on tullut jo hakemuksiakin tänne. Palkat maksaa valtio, Annala maanittelee.

Annala muistuttaa myös, että valtaosa turvapaikanhakijoista muuttaa turvapaikan saatuaan isoihin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulle heistä suuntaa jopa 80 prosenttia.

– Oletettavaa on, että moni lähtee Kauhavaltakin suurempiin kaupunkeihin. Ja mitä rikollisuuteen tulee, niin jos ryhtyy tekemään rikollista toimintaa, niin täältä (Suomesta) lähtee nopeasti.

Varsinkin Annalan alustuksen aikana yleisö kuhisi ja kommentteja huudettiin. Puheenjohtaja Petri Salo rauhoitteli yleisöä.

Kuka sai kovaäänisimmät aplodit?

Tilaisuuteen oli pyytänyt puheenvuoroa myös Syyriasta Suomeen lapsena perheensä kanssa muuttanut Manar Ameli. Hän on asunut Suomessa 17-vuotta, valmistunut ammattikorkeakoulusta muotoilijaksi ja tekee työtä ikäihmisten ja muistisairaiden kanssa.

– Olen kiitollinen, että saan elää näin turvallisessa maassa!

Manar Ameli vetosi yleisöön. Kuva: Anna Wikman / Yle

Hän haluaa muistuttaa ihmisiä siitä, kuinka tärkeää on kokea itsensä tervetulleeksi. Hänelle on jäänyt mieleen Suomeen tulo ja se, kun he ensimmäistä kertaa astuivat sisään uuteen kotiinsa Vaasan Ristinummella.

– Sain lapun, jossa sanottiin tervetuloa! Asunnossa oli kakkua pöydällä. Kysyttiin, miten matka meni? Ihmettelin, miksi muistan sen vieläkin niin elävästi. Asiaa pohdittuani oivalsin, että sillä hetkellä koin jotain, mikä teki minusta sen, mikä minä tänä päivänä olen. Sen avulla kestin silloinkin, kun koulussa ei ollut aina helppoa, olin tummempi kuin muut. Suomi on maa, jossa on ymmärretty ihmisarvo, ja myös minä olen saanut nauttia siitä. Se, minkälaisen kohtelun me annamme tänne tuleville ihmisille, vaikuttaa siihen, millaisia heistä tulee.

Manar Ameli sai illan kuuluvimmat aplodit.

– Jos kaikki tulijat olisivat tuollaisia, voisin minäkin pehmetä, yleisöstä kuului.

Suosittelemme sinulle