– Kyllä kylmenin täysin, kun kuulin uutisen tehtaan lopettamisesta, huoahtaa Arabialla ikänsä työskennellyt keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström.
Nykyisin Arabian taideosastoyhdistyksen nimissä työskentelevä Liukko-Sundström, kertoo aavistelleensa tällaisia uutisia.
– Olimme sopineet juuri tulevalle viikolle kokouksen tulevaisuuden näkymistämme, sillä toki huomasimme tehtaan tilauskannan hiipuneen. Puhuimme juuri, että mitä sitten tapahtuu, kun viimeinenkin uuni sammuu.
Fiskars haluaa kuitenkin jatkaa yhteistyötä taideosastoyhdistyksen kanssa, vaikka perinteinen tehdas ajetaankin alas. Viime aikoina Arabian Helsingin tehtaalla on tehty enää lautasia ja kulhoja muun muassa Teema- ja 24h-sarjoihin. Muu tuotanto on jo aikaisemmin siirretty ulkomaille.
"Meillä vallitsi aina vahva Arabian henki"
Arabian tehtaat perustettiin 1874. Teollisten posliiniastioiden valmistustaito tuli naapurimaastamme Ruotsista Rörstrandin tehtailta, mutta pikkuhiljaa Arabian oma linja alkoi hahmottua. Ajan mittaan tehtaasta paisui Pohjoismaiden suurin posliinitehdas.
Arabian vahvuus oli alun alkaen se, että taiteilijoita työskenteli tehtaan tiloissa. Taiteellinen johtaja Kurt Ekholm loi 30-luvulla Arabiaan taideosaston, jossa on työskennellyt suuri osa maamme merkittävistä muotoilijoista. Suurin osa heistä on osallistunut taideteostensa luomisen ohella tehtaan sarjatuotannon kehittämiseen ja suunnitteluun.
– Arabian tehdas oli suomalaisen muotoilun Mekka!
– Onhan tämä kurjaa, kun ajattelee miten paljon Arabian tehdas on työllistänyt vuosikymmenten saatossa ihmisiä! Ja meillä vallitsi aina hyvin vahva Arabian henki, muistelee kymmenisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Heljä Liukko- Sundström.
Arabian astioilla on suuri merkitys suomalaisten arjessa
Hämeentien varrella sijaitsevia Arabian tehtaita laajennettiin 1940-luvulla. Samalla myös koneistusta ja automatisointia kehitettiin. Tästä huolimatta tehdas työllisti jopa 2 000 henkeä. Sotien aikana ja sen jälkeen kotimaassa myytävät posliiniastiat olivat enimmäkseen sekundaa, sillä priimatuotteet menivät vientiin.
Arabian astiat ovat osa lähes jokaisen suomalaisen arkea. Eri vuosikymmeniltä löytyvät omat suosikkiastiat. Mummoloiden kahvipöydistä löytyi aikoinaan erilaisia kukka-aihein maalattuja kahvikuppeja, ruskeasävyinen Myrna oli suosituimpia. Uusia tuulia edusti Kaj Franckin suunnittelema Kilta-astiasto, joka tuli markkinoille vuonna 1953.
60-luvulla tuotantoon tuli Birger Kaipiaisen Paratiisi, joka oli jonkin aikaa pois tuotannosta, mutta rakastettuna sarjana se sai palata 1980-luvulla. Samoin kävi Kilta-sarjalle, joka teki paluun uudella Teema-nimellä. 80-luvulla tuotantoon tuli muun muassa Heljä Liukko-Sundströmin Tuuli-sarja.
– Kyllä Arabian astioilla on suuri merkitys suomalaisten arjessa! Käyttöesineiden suunnittelu on hienoa työtä, sillä eihän tauluihin saa sellaista kosketusta, jollaisen astioihin saa, hehkuttaa Heljä Liukko-Sundström, joka on itse suunnitellu sekä käyttö- että taide-esineitä.
– Kukaan suomalainen ei ole päässyt hautaan asti, ilman että on syönyt Arabian astiasta!
Arabian tehdas on tuottanut suomalaisille käyttöposliinia ja nostattanut Suomen mainetta muotoilun kentällä. Lukuisat omistajanvaihdokset eivät ole hetkauttaneet vahvaa tuotantoa ja tuotekehittelyä.
Vuosina 1947–1990 tehtaat olivat Wärtsilä Oy:n omistuksessa. Tätä aikaa Heljä Liukko-Sundström kuvaa kukoistuksen ajaksi, jolloin taiteilijat saivat rauhassa keskittyä tuotteiden kehittelyyn. 90-luvulla omistajaksi tuli Hackman, ja vuodesta 2007 omistajana on ollut Fiskars.
Fiskarsin antama yt-ilmoitus, joka koskee kaikkia tehtaan työntekijöitä, merkitsee perinteikkään posliinitehtaan loppua.