Ojaa voi kaivaa lapiolla ympäri vuorokauden, mutta kauhakuormaaja tekee saman työn muutamassa tunnissa. Työn tuottavuus ei huipennu siellä, missä tehdään pisintä päivää. Tuottavuus on korkeinta maissa, joissa automatisaatio on pisimmällä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa nostaa tuottavuutta ja vaatii, että teemme pitempää työpäivää. Lomatkin ovat aivan liian pitkiä. Pääministeri vertaa Suomea Ruotsiin ja Saksaan, joiden hintakilpailukyky on parempi kuin meillä.
Tilastokeskuksen mukaan vauraissa maissa, kuten Hollannissa ja Tanskassa, tehdään kuitenkin Euroopan lyhyintä viikkoa. Hollannissa työviikko yltää hädin tuskin yli 30 tuntiin. Osasyy tähän on se, että naiset tekevät paljon osa-aikatöitä.
Euroopan pisin työviikko on Turkissa, entisen Jugoslavian maissa ja Kreikassa. Viikkotuntiaika on yli 40 tuntia. Ne, joilla on töitä, raatavat kuin viimeistä päivää. Loput kärvistelevät.
Kun työ on tuottavaa ja sitä tehdään parhain mahdollisin välinein, ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa.
Yrittäjät ja toimihenkilöt raatavat
Suomalaisten viikkotyöaika on lyhentynyt kovaa vauhtia. 1960-luvun lopulla siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon ja pellolta lähdettiin tehtaisiin töihin. Työmarkkinoiden ulkopuolellle siirtyi 1990-luvun laman aikana lähes 400 000 ihmistä.
Poikkeuksen tekevät yrittäjät ja heidän perheensä. Yrittäjälle yli 50 tunnin viikkotyöt ovat perusmeininkiä.
Pitkää päivää paahtavat myös ylemmät toimihenkilöt. Toimihenkilöt raatavat Tilastokeskuksen mukaan varsinkin yksityisellä puolella. Julkisella puolella pääsee keskimäärin helpommalla.
Valtio on aloittanut monenlaisia tuottavuusohjelmia, mikä käytännössä on merkinnyt jatkuvia lomautuksia ja irtisanomisia. Jatkuvien yt-neuvottelujen kierteessä ovat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, VTT ja Työterveyslaitos.
Irtisanomisia vai todellisia tuottavuusohjelmia?
Kohoaako työn tuottavuus ihmisiä irtisanomalla? Kylllä, jos johtaminen tehostuu ja työpaikoilla tehdään asioita, joilla on merkitystä.
Vai pitäisikö suomalaisten vain keskittyä valmistamaan parempia tuotteita entistä tehokkaammin. Sveitsiläiset pärjäävät tekemällä kalliita kelloja, belgialaiset käsintehtyä suklaata. Suomella oli Nokia. Aasian halpatyömaille emme pärjää.