Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrä ei pitkällä aikavälillä vähene, vaikka Syyrian ja Irakin konflikteihin saataisiinkin ratkaisu. Ilmastonmuutos, muut laajat ympäristöongelmat sekä luonnonresurssien hupeneminen ja kallistuminen aiheuttavat pakolaisuutta ja siirtolaisuutta. Tämänhetkinen pakolaiskriisi ei ole lähelläkään sitä mittaluokkaa, johon katastrofaalinen ilmastonmuutos johtaisi. Tästä muistutti myös Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry pari viikkoa sitten arktisessa ilmastokokouksessa.
Luuletteko, että siirtolaisuus on nyt haaste Euroopalle? Odottakaa, mitä tapahtuu, kun tulee pula vedestä tai ruuasta tai kun heimot taistelevat elintilasta selviytyäkseen.
John Kerry
– Alamme todistaa ilmastopakolaisuutta. Luuletteko, että siirtolaisuus on nyt haaste Euroopalle ääriliikkeiden takia? Odottakaa, kun näette, mitä tapahtuu, kun tulee pula vedestä tai ruuasta tai kun heimot taistelevat elintilasta selviytyäkseen, Kerry sanoi.
Metrin päässä merestä
Pelkästään merenpinnan nousu voi aiheuttaa kymmenien tai satojen miljoonien ihmisten muuttoliikkeen. Esimerkiksi Aasiassa 150 miljoonaa ihmistä elää "metrin päässä merestä", varoitti juuri NASA. YK:n raportin mukaan 150–200 miljoonaa ihmistä voi joutua siirtymään kotiseuduiltaan myös kuivuuden, tulvien tai äärimmäisen ilmaston takia. Ennusteet ilmastopakolaisuuden määristä ovat vuosien aikana vaihdelleet kymmenistä miljoonista jopa miljardiin.
– Suomessa me nähdään nyt jäävuoren huippu. Avustusjärjestöissä on nähty tämä jo vuosia ja vuosikymmeniä. Ja tämä on yhä kasvava ongelma. Tämä ei tule olemaan mikään ohimenevä ilmiö. Ihan selkeästi Eurooppa on löydetty, ja on myös mahdollisuus lähteä hankalista olosuhteista, sanoo Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Syyriassa kriisiä edelsi ennätyskuivuus
Ympäristöpakolaisuus ei ole vain maiden rajat ylittävää pakolaisuutta. Sitä on jo pitkään näkynyt maiden sisällä. Syyrian kriisiä esimerkiksi edelsi neljä vuotta kestänyt maan dokumentoidun historian pahin kuivuus, ja 800 000 ihmistä menetti elinkeinonsa. Pahimmilla alueilla kolme neljästä viljelijästä kärsi täydelliset satotuhot.
– Ihmiset ovat joutuneet liikkumaan kaupunkeihin niiltä alueilta, joilla he ovat tuhansia vuosia eläneet. Kun he ovat pakkautuneet kaupunkeihin, on ollut pulaa esimerkiksi vedestä. Se on aiheuttanut myös työttömyyttä. Se on lietsonut yleistä turhautumista ja levottomuutta, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että siellä on alkanut liikehdintä, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Emma Hakala.
Konfliktit ja muuttoliikkeet johtuvat harvoin yhdestä tekijästä. Ympäristöongelmia ensisijaisena pakolaisuuden tai siirtolaisuuden aiheuttajana onkin vaikea erottaa muista. Siksi turvallisuus-, talous- ja ympäristöpolitiikka nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.
Pakolaisuus nousee varmaksi puheenaiheeksi myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa joulukuussa Pariisissa. Siellä tulee ratkaistavaksi suuria kysymyksiä, kuten se miten ilmastonmuutosta torjutaan, jotta elinolot eivät muuttuisi täysin kelvottomiksi joissakin maissa, tai paljonko länsimaat ovat valmiita tukemaan kehittyviä maita sopeutumisessa niihin muuttuviin ilmasto-oloihin, jotka pitkälti ovat länsimaiden aiheuttamia.