Iranin pääkaupungissa Teharanissa paljastettiin lauantai-iltana Eila Hiltusen Palmulehto-monumentti kunnostuksen jälkeen uudestaan. Teheranin kaupunki kunnosti 40 vuotta puistossaan esillä olleen Hiltusen monumentin Sibelius-juhlavuoden kunniaksi.
– Tilaisuus oli erittäin juhlava, siitä tuli oikein kansanjuhla, kertoo Suomen Teheranin suurlähettiläs Harri Kämäräinen Ylen radiouutisille.
– Paikalle saapui suuri joukko teheranilaisia sekä väkeä eri puolilta Irania. Vieraita saapui jopa Persianlahden rannalta 900 kilometrin päästä sekä Pohjois-Iranista, hämmästelee Kämäräinen.
Tilaisuudessa oli läsnä myös Iranin varaulkoministeri Abbas Araqchi, joka on viime aikoina ollut maailmanpolitiikan polttopisteessä Iranin ydinsopuneuvottelujen myötä. Suomea puolestaan edusti tilaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi.
Monumentti tunnetaan hyvin Iranissa
Hiltusen Palmulehto on abstrakti taideteos, joka on kooltaan monumentaalinen.
– Se ei kenties ole yhtä iso kuin Sibelius-monumentti Helsingissä, mutta luonteeltaan vähän vastaa sitä, kuvailee Kämäräinen teosta.
Monumentti on sijoitettu näkyvään paikkaan kukkulalle suosittuun Mellat-puistoon.
– Teos on erittäin suosittu ja suositulla paikalla. Tämä monumentti tunnetaan Iranissa melko hyvin, kertoo Kämäräinen.
Kunnostustyö symboloi irtautumista eristäytymisen ajasta
Kämäräinen kertoo, että Iraniin 40 vuotta sitten tuodun monumentin kunnostustyö on saanut maassa paljon julkisuutta. Suomen ja Iranin yhteistyöhanke nähdään osoituksena, että ainakin kulttuurin alalla Iranilla on kansainvälistä yhteistyötä. Tämä ulottuvuus hankkeessa saa monet iloitsemaan.
– Se on yksi osoitus siitä, että Iranin eristäytyneisyyden vuodet saattavat olla pian ohi, ja Iranista tulee osa kansainvälistä yhteisöä. Kommentit yleisön joukosta ovat olleet erittäin myönteisiä, juuri tämän suuntaista toivotaan enemmän, kertoo Kämäräinen.
Kunnostustyön toteutti iranilainen kuvanveistäjä Ebrahim Eskandari. Hän on tehnyt työtä suomalaisten ohjauksessa, jotta lopputuloksesta saatiin mahdollisimman samanlainen kuin Eila Hiltunen teki 40 vuotta sitten. Teoksen kunnostustyötä on valvonut Didrichsen-säätiön hallituksen puheenjohtaja Jarno Peltonen, joka tuntee hyvin Eila Hiltusen tuotannon.
Palmunlehvätkin piti uusia
Osa monumentista oli rikkoutunut 40 vuoden kuluessa. Restauroinnin yhteydessä on teokseen jouduttu valmistamaan osin uudet palmunlehvät, sillä niiden muoto oli houkuttanut joitakin puistossakävijöitä hyödyntämään niitä kuntoiluvälineinä. Lopputulos on kuitenkin hyvin samankaltainen kuin alkuperäisessä teoksessa.
– Nyt on vaikea tietää mitkä ovat uusia ja mitkä alkuperäisiä osia. Eskandari on tehnyt todella hyvää ja taidokasta työtä, ihastelee Kämäräinen.
Monumentti oli myös tummunut vuosien mittaan. Nyt siitä on poistettu 40 vuoden aikana tarttuneet liat. Puhdistus on ollut hankala työtehtävä.
– Eila Hiltusen hitsaussaumat ovat hyvin vaikeita. Tämä on ollut pikkutarkkaa ja aikaa vaativaa työtä. Lopputulos on aivan loistava, hehkuttaa Kämäräinen.
– Teos on nyt valaistu alta, joten tummaa taivasta vasten yöllä monumentti hohtaa todella kultaisena. Teheranilaiset itse kutsuvatkin sitä Kultaiseksi palmuksi eikä Palmulehdoksi, kertoo Kämäräinen.