Sosiaalisessa mediassa on herättänyt melkoista huomiota kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) kommentointi ihmisen kehittymisestä eli evoluutiosta. Huhtaari ei usko, että ihmisellä ja apinalla olisi voinut olla yhteinen esi-isä.
– Kehitysopin mukaan nytkin pitäisi olla kehitysvaiheessa olevia "puoli-apina-ihmisiä" jossakin, ei kuitenkaan ole. Apinat syntyvät aina apinoina niinkuin kaikki muutkin lajit. Ihminen syntyy aina ihmisenä. Maapallo on huikea, kaikella on tarkoituksensa luonnossa. Ei näin täydellistä ja järjestelmällisestä maailmaa synny ihan vahingossa luonnonoikkuna, kuten esim ihminen? Vaikka en uskoisi Jumalaan, en kyllä uskoisi Darwiniakaan.
– Se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole eläimiä, eikä eläimiä koskaan olleet. On ihan mahdoton teoria, että eläimistä tai eläimestä ajan saatossa tulisi ihminen.
Näin kirjoittaa Huhtasaari (siirryt toiseen palveluun) ja sosiaalisessa mediassa on revennyt riemu, jollla halutaan todistaa tieteen näkemystä.
Tutkijoiden mukaan kehitysopilla on tieteellinen pohja
Helsingin yliopiston evoluutiobiologian professori Veijo Kaitalan mukaan kehitysopista on kiistely aina. Vuoden 2013 Tiedebarometrissa (siirryt toiseen palveluun) kolmasosa suomalaisista epäili evoluutioteorian paikkansapitävyyttä.
– Fossiillilöydökset ovat vahva evidenssi sinänsä ja laboratorio-olosuhteissa ollaan päästy kokeellisella puolella kiinni tähän. Eläintieteessäkin on käytössä mikro-organismeja, joilla hyvin nopeastikin voi kehittyä suuntaan jos toiseen, eikä tarvitse odottaa vuosituhansia, toteaa Kaitala.
Muutkin tutkijat korostavat tieteellisen tutkimuksen osoittaneen lajien kehittymisen ja muuttumisen.
– Jokainen saa toki olla niin epärationaalinen, kun haluaa ja uskoa mihin uskoon, mutta evoluutio ei ole mikään uskonasia vaan tieteellisesti pätevä todellisuuden kuvaus siinä missä muutkin tieteelliset selitykset, vastaa akatemiaprofessori Juha Merilä.
Puoliapinaihmisiä ei kehitysopin tutkijoiden mukaan ennusteta syntyvänkään koko aikaa. Käsitys niistä syntyy ehkä fossiilisten löydösten pohjalta, kun puhutaan eri kehitysvaiheista.
– En tiedä, onko tämä kommentoinnin arvoista - näitä tuulimyllyjä vastaan saa nähtävästi hyökkäillä aina maailmanloppuun asti, arvelee Merilä.
Suomen Akatemian Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori Kai Lindström sanoo, että kehitysoppiin patevät samat tieteelliset kriteerit kuin muuhunkin tieteeseen, mutta aina voi väittää vastaan.
– Biologiselle evoluutiolle nyt ja menneisyydessä löytyy suuret määrät empiiristä todistusaineistoa. Nämä faktat pohjautuvat samoihin yleisiin tieteen metodiikan prinsiippeihin, kuin se tieto, jonka pohjalta lentokoneet saadaan lentämään, televisiokuva näkymään ja universumin ikä estimoitua, perustelee Åbo Akademin professori Lindström.
Tutkija Tuomas Aivelo ei yllättynyt näistä epäilyistä, mutta pitää ajankohtaa huonosti valittuna. Viime viikolla löydettiin Etelä-Afrikasta ihmisen Homo Naledi (siirryt toiseen palveluun) -kehitysvaiheen luita.
Perussuomalaisista muutkin ovat epäilleet evoluutioteoriaa. Vantaalainen kansanedustaja Mika Niikko vaati pari vuotta sitten kouluihin vaihtoehtoista opetusta maailmansynnystä (siirryt toiseen palveluun). Niikko kyseenalaisti kehitysopin ja tarjosi tilalle uskonnosta löytyvää mallia.
