Keskellä Rooman historiallista keskustaa sijaitsevassa Trevi e Tritone -kahvilassa on ruuhkaa heti aamutuimaan. Naapurikortteleissa työskentelevät poliitikot ja virkamiehet poikkeavat täällä juomassa päivän ensimmäisen kahvinsa.
Italialaisessa kahvilassa kaikki tapahtuu nopeasti. Baristat ottavat tilauksen vastaan suoraan tiskillä, ja kahvi tarjoillaan usein jo minuutin parin kuluttua. Se nautitaan lähes poikkeuksetta seisaaltaan kahvilan tiskillä. Koko toimenpide on ohi alle viidessä minuutissa – kahviloihin ei jäädä seurustelemaan.
Italialaiset ovat kahvikonservatiiveja
Kysyn aamukahviaan nauttivilta roomalaisilta, miltä kuulostaisi ajatus amerikkalaistyylisestä kahvilasta, jossa istutaan pidemmän aikaa kirjan, läppärin tai kavereiden kanssa, ja juodaan erinäisillä makusiirapeilla maustettuja kahvijuomia.
Join kerran Yhdysvalloissa käydessäni kurpitsalla maustettua maitokahvia ja se sai minut voimaan pahoin
Matteo, roomalaisen kahvilan asiakas
– Join kerran Yhdysvalloissa käydessäni kurpitsalla maustettua maitokahvia ja se sai minut voimaan pahoin. Tilasin seuraavaksi ihan tavallisen espresson, mutta sekin oli heikkolaatuista, ja sitä paitsi sitä oli aivan liikaa, roomalaisessa ministeriössä työskentelevä Matteo vastaa.
Tämä onkin kenties yksi merkittävä este kahvilaketjujen Italian-valloitukselle. Italialaiset ovat kahvin suhteen erittäin laatutietoisia.
– Italialaisista kahvipaahtimoista on historian saatossa kehittynyt erittäin laadukkaita, ja kuluttajat ovat tarkkoja kahvin laadusta. Ja mikä tärkeämpää, emme halua ottaa kahvin suhteen riskejä, vaan pitäydymme perinteisissä kahvimuodoissa, kertoo baristoja kouluttavan Caffè Paranàn toimitusjohtaja Emilio Giannelli.
"Kuka hullu lisää kahviinsa maitoa muulloin kuin aamuisin?"
Kahvikonservatiivisuus näkyy myös lukuisissa kirjoittamattomissa säännöissä, jotka säätelevät italialaista kahvikulttuuria. Yksi tärkeimmistä säännöistä on maidon lisääminen kahviin – sitä saa tehdä vain aamuisin.
Italialaiset kertovat usein kauhutarinoita siitä, miten olivat nähneet turistien tilaavan vaahdotettua maitoa sisältävän cappuccinon lounaan päätteeksi.
– Me lisäämme kahviin maitoa vain aamulla. Ajatus maitokahvin litkimisestä iltapäivällä tai illalla tuntuu hullulta, perinteistä italialaista aamupalaa cappuccinoa ja cornetto-leivosta roomalaiskahvilassa nauttiva Gianni sanoo.
Ja sitten on hinta. Italialainen järkyttyisi nähdessään, miten paljon kahvit maksavat esimerkiksi Helsingin trendikahviloissa.
Italiassa espressosta on totuttu maksamaan 70 tai 80 senttiä, Cappuccinosta euron. Mutta nämä hinnat koskevat juuri kahvilan tiskillä nautittuja juomia – pöytään istuminen, niissä harvoissa kahviloissa, joissa pöytiä on, maksaa enemmän.
Mutta kuka nyt kahvia pöydässä joisi.
Epäonnistuminen Italiassa laskisi kahvilaketjujen brändiä
Maailman suosituin kahvilaketju, amerikkalainen Starbucks, sai alkunsa ketjun perustajan Howard Schultzin ihastuttua italialaiseen kahvilakulttuuriin käydessään Milanossa. Onkin ironista, ettei Italiasta vieläkään löydy kyseisen ketjun kahviloita, vaikka Schultz on useaan otteeseen luvannut näin tapahtuvan.
– Ketjujen, kuten Starbucks, pitää muuttaa markkinointiaan ja tilakonseptiaan, jotta ne voisivat menestyä Italiassa. Ei kahvilassa istuminen kuulu kulttuuriimme, sillä kahvinjuonti on meille nopea toimenpide, Emilio Giannelli sanoo.
Hänen mielestään epäonnistuminen Italiassa heikentäisi kahvilaketjujen imagoa.
– Italia on esikuva monille näistä isoista kahvilaketjuista. Starbucks-ketjukin käyttää kahveissaan italiankielisiä nimiä. On selvää, että epäonnistuminen Italian markkinoilla olisi suuri riski näille ketjuille erityisesti brändin kannalta, Giannelli uskoo