Tietokirjailija, historian tutkija Marjo T. Nurminen on saanut viisivuotisen karttakirjaurakkansa päätökseen.Maailma piirtyy kartalle – 1000 vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa-teos julkistettiin Lontoossa viime viikolla.
Nurminen muistetaan Tieto-Finlandia-palkinnostaan teoksella Tiedon tyttäret vuonna 2008. Hän työskenteli Yleisradiossa tiedetoimittajana yli kymmenen vuotta.
Nurminen tutkii kirjassaan Maailma piirtyy kartalle varhaisia eurooppalaisia maailmankarttoja ja niiden kulttuurihistoriaa. Teos kuvaa maailmankarttoja 700-luvulta 1700-luvun lopulle. Kartat kuvastavat paljon muutakin kuin maantietoa.
Kartat ovat Nurmisen mukaan psykologisia kuvia, maailman selityksiä, propagandan välineitä, valtapolitiikka ja purjehtijoiden työvälineitä. Yläluokalle kartat olivat taide-esineitä. Vasta kirjapainotaito levitti kartat laajalle yleisölle.
Nurmisen puheessa vilahtavat kristiliset mappa mundi -kartat, joissa Jerusalem oli piirretty suurena ja keskeisenä kaupunkina, maailman äärissä esiintyivät hirviömäiset kansat. Nämä hahmot säilyivät kartoilla aina 1400-luvun lopulle asti. Keskiajan portolaanikartta eli purjehtijoiden kartta, kompassi ja tiimalasi mullistivat merenkulun Välimerellä keskiajalla.
Nurminen on seurannut silmä kovana syyrialaispakolaisten matkaa Suomeen. Välimeren merkitys korostuu uutisoinnissa.
– Harva ehkä ymmärtää, että ne kaikki kansat Välimeren ympärillä ovat hyvin lähellä meitä.
Uskonsodat ja taistelu Maustesaarista
Karttahistorian tärkeä hahmo on antiikin Roomassa 100-luvulla elänyt matemaatikko ja tähtitieteilijä Klaudios Ptolemaios, jonka kartanpiirustusopit vaipuivat keskiajalla unholaan. Kun ne löydettiin uudelleen 1400-luvun alussa, eurooppalaiset eivät olleet heti kypsiä ottamaan niitä vastaan.
Ihmisiä puhuttelivat tarinat maailmassa vallitsevista jumalallisista voimista ja oudoista kansoista eikä Ptolemaiosin tähtitieteellinen tarkkuus.
Uskonsotien aikaan 1500- ja 1600-luvuilla karttoja käytettiin erityisesti valtapolitiikan ja propagandan välineenä. Karttoihin esimerkiksi lisättiin kuvitusta ja tekstejä, joissa pilkattiin vihollista: katoliset pilkkasivat protestantteja ja protestantit katolisia.
Samoihin aikoihin karttoihin lisättiin ylimääräisiä symboleita, ihmishahmoja ja eläimiä. Joskus karttaan oli piirretty mies, joka polki jaloillaan perisynnin eli symbolisesti katolisen kirkon.
Espanjan ja Portugalin kuninkaat kävivät kovaa taistelua nykyisessä Indonesiassa sijaitsevista niin kutsutuista Maustesaarista ja mausteista myös kartoilla. 1500-luvun maailmankartoilta näkee, perustuiko kartta espanjalaisiin vai portugalilaisiin lähteisiin. Espanjalaisiin karttoihin Maustesaaret merkittiin länteen ja portugalilaisilla kartoilla taas itään.
– Vihapuhekaan ei ole keksitty somessa, vaan paljon aikaisemmin kartoissa, Nurminen nauraa.
Hän viittaa 1500-luvun uskonsotiin, jolloin protestantit ja katoliset mollasivat toisiaan kaikin mahdollisin keinoin.
Karttoja löytyy yllättävistäkin paikoista
Karttoja on tutkittu Nurmisen mukaan vain vähän eli vain raapaistu pintaa. Vanhojen karttojen hän uskoo kiinnostavan entistä enemmän taiteen ystäviä ja tutkijoita.
Kirjailijan tutorina toimi karttatutkimuksen huippuasiantuntija Peter Barber. Nurminen teki viisi vuotta täysipäiväisesti tuthatvuotista aikamatkaansa karttojen maailmassa. Museokäynnit veivät vuodesta muutamia kuukausia.
Aviomies, merenkulkuneuvos, karttakeräilijä Juha Nurminen on lukenut vaimonsa tekstejä ja tuonut merenkulkijan näkökulman teokseen. Hän on myös kirjan päätoimittaja ja kirjan kustantaneen John Nurmisen säätiön hallituksen puheenjohtaja.
Pariskunta vieraili itse aina paikan päällä siinä museossa, josta kartta löytyi. Kartan oikean koon näkeminen oli tärkeää.
Hauskin juttu liittyy portugalilaiseen maailmankarttaan Cantinon planisfääriin vuodelta 1502. Ohikulkija löysi kartan Modenan kaupungista Italiasta lihakaupan ikkunasta. Pergamentistä valmistettua taideteosta käytettiin kärpäs- ja aurinkosuojana.