Mindfulness on jo tovin ollut nouseva ilmiö. Tietoisuustaidoiksikin kutsuttujen harjoitusten tarkoituksena on kaiken ympärillä olevan ja itsensä tiedostamista ja havainnointia. Mindfulness-harjoituksia käytetään esimerkiksi lievän masennuksen, stressin ja jopa kivun lievittämiseen.
– Tietoisuustaidoissa havainnoidaan kaikki, mitä juuri sillä hetkellä on. Sitten hyväksytään tilanne ja lopulta päästetään irti siitä. Toisin sanoen ensin täytetään mieli ajatuksilla ja tunnoilla. Sitten päästetään ne menemään, selventää mindfulness-ohjaaja, erityisopettaja ja tuleva psykoterapeutti Pirjo Leppänen.
Mindfulness on lähtöisin tuhansien vuosien takaa buddhalaisuudesta, mutta nykypäivänä sillä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa. Leppänen haluaa korostaa erityisesti, että kyseessä ei todellakaan ole mitään puiden halailua.
– Nyt kun joka tuutista pukkaa mindfulnessia, se on herättänyt myös kritiikkiä. Monet ihmiset ovat käyneet kursseilla ja huomanneet, ettei oma elämä parantunutkaan yhdessä viikonlopussa. Tämä ei ole mikään taikatemppu eikä niin sanottua pikaruokaa, Pirjo Leppänen terottaa.
Ei hokkus pokkusta vaan oikeaa apua
Mindfulness vaatii pitkäjännitteistä, toistuvaa harjoittelua viikkoja ja jopa kuukausia ennen kuin tulokset alkavat näkyä. Metodille on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä. Sitä käytetään esimerkiksi sairaaloissa kroonikkopotilaiden ahdistuksen ja kivun lievittämiseen.
– Kognitiivisessa psykologiassa tämä on yksi terapian hoitomuoto. Tuloksena on muun muassa stressin sietokyvyn kasvu ja on huomattu että lapsien aggressiivisuus on vähentynyt kehomeditaation avulla, Pirjo Leppänen kertoo.
Tarjontaa on yllin kyllin niin kursseina kuin jopa värityskirjoina. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan perustu oikeasti mindfulnessiin.
Leppänen kehottaakin mindfulnessista kiinnostuneita ottamaan selvää, kuka on esimerkiksi kurssilla opettajana ja mikä on hänen taustansa. Harjoitteet sopivat lähes kaikille. Ainoastaan akuutista masennuksesta kärsivien ei kannata harjoitteita tehdä, koska ne saattavat pahentaa vakavaa masennusta.
– Samalla tavalla kuin spinning ja erilaiset trendiliikuntalajit huoltavat kehoa, on mindfulness aivolihaksen treenaamista. Tietoisuustaitoja harjoitetaan muun muassa hengitysharjoituksilla, erilaisilla meditaatioilla ja joogaharjoituksin, Leppänen luettelee.