Hyppää sisältöön

Kriisiviestinnän asiantuntija: Suomi on kuin murjottava soutaja, joka ei tee omaa osuuttaan

Millaisia neuvoja Suomi saisi, jos se olisi asiakkaana kriisiviestinnän asiantuntijalla? Yle Uutisten kysymykseen vastasivat tietokirjailija Katleena Kortesuo ja mainekonsultointia tekevän T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka.

Kuva Torniossa järjestetystä kansanmieleisestä ja pakolaisia vastustavasta mielenosoituksesta Torniossa 19. syyskuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

– Tällä hetkellä me näyttäydymme nurkkakuntaisena murjottavana porukkana, sellaisena, joka yrittää kääntää selkänsä muun maailman ongelmille.

Kriisiviestinnän asiantuntijalta, tietokirjailija Katleena Kortesuolta on juuri kysytty, millaiselta Suomi ja sen maakuva hänen mielestään maailmalla näyttävät – ja millaisia neuvoja hän Suomelle antaisi, jos se olisi hänen asiakkaansa.

Näyttäydymme nurkkakuntaisena murjottavana porukkana, sellaisena, joka yrittää kääntää selkänsä maailman ongelmille.

Katleena Kortesuo

Suomi on ollut kansainvälisissä otsikoissa monestakin syystä,syyskuun lopussa esimerkiksi kuvasta, jossa turvapaikanhakijoita vastustanut mielenosoittaja oli sonnustautunut rasistisen Ku Klux Klan -liikkeen asuun.

Myös Suomen linja Euroopan unionin yhteisissä päätöksissä on saanut huomiota osakseen: Suomi oli sisäministerien kokouksessa ainoa maa, joka pidättäytyi äänestämästä noin 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta unionin eri jäsenmaihin.

Tätä äänestämättä jättämistä on arvosteltu kotimaassa kovin sanoin. Ulkopolitiikan konkareiden mielestä Suomesta on jäänyt omituinen ja ikävä kuva, Suomen Sveitsin-suurlähettilään Jari Luodon mielestä tällainen imagonrakennus on kuin "suoraan helvetistä".

Kesällä puolestaan mainetta niitti Suomen kova linja Kreikan lainaneuvotteluissa.

Yle Uutiset kysyi kahdelta kriisiviestinnän asiantuntijalta, Katleena Kortesuolta ja mainekonsultointia tekevän T-Median toimitusjohtajalta Harri Leinikalta, miten he parantaisivat Suomen maakuvaa ja mainetta.

Leinikka toteaa, että huoli Suomen imagosta ei ole täysin tuulesta temmattu. Esimerkiksi Reputation Instituten viimekesäisessä selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) Suomen maine oli yhä hyvällä tasolla, mutta rankingsijoitus laskussa, hän kertoo.

1. Suomi, ota kurssi, johon vene suunnata

Sisäministerien kokouksessa äänestämättä jättäminen oli äärimmäisen huono viesti, Katleena Kortesuo sanoo. Se kun ei ollut toimintaa ollenkaan.

Hänen mukaansa koko maailma on turvapaikanhakija-asiassa samassa veneessä. Sellaisessa tilanteessa "no comment" -linja ei riitä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on se, joka kieltäytyy soutamasta ja perustelee sitä sillä, että "minä en halua olla tässä veneessä", kriisiviestinnän asiantuntija tulkitsee.

– Meillä pitäisi olla tietty kurssi, johon haluaisimme veneen suunnata. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään kurssia. Suomi on kuin murjottava soutaja, joka ei tee omaa osuuttaan.

Kortesuo painottaa, ettei ota kantaa siihen, mikä tuon kurssin tulisi olla. Sellainen olisi joka tapauksessa tarpeen. Se pitäisi myös sekä viestiä että perustella kunnolla, hän sanoo.

2. Pelkkä puhe ei riitä – on myös toimittava

Toinen näkökulma koskee puheiden ja tekojen välistä ristiriitaa.

– Se on iso huolenaihe. Olemme puhuneet olevamme ratkaisukeskeisiä. Tämän lupauksen mukaan pitäisi myös elää ja toimia, T-Median Harri Leinikka sanoo.

Hänen mukaansa Suomen tulisi tarjota konkreettisia ratkaisuja, vaikkapa juuri turvapaikanhakijatilanteen ratkaisemisessa.

Jos pihamaallamme on vaarallinen koira, kukaan meistä ei voi sanoa, että se ei ole meidän.

Katleena Kortesuo

– Meidän pitäisi itse etsiä aktiivisesti ratkaisuja ja sovitella kriisejä sen sijaan, että ongelmatilanteissa jarruttelemme tai emme ota ollenkaan kantaa.

Kortesuo on samoilla linjoilla. Hän ottaa esimerkikseen Lahden Hennalan-vastaanottokeskuksen tapauksen, jossa mielenosoittajat ampuivat turvapaikanhakijoita kuljettanutta bussia ilotulitteilla.

– Jos pihamaallamme on vaarallinen koira, kukaan meistä ei voi sanoa, että se ei ole meidän, se on noiden, minä sanoudun irti tämän koiran toiminnasta. Ei, meidän pitää tehdä jotain, Kortesuo sanoo ja jatkaa:

– Näissä tapauksissa toimenpiteet ovat se viesti, joka meidän pitää saada ulkomaille. Se tarkoittaa, että poliisin pitää puuttua tiukalla kädellä tällaiseen selkeään lain rikkomiseen.

3. Viesti paremmin, ole empaattinen

Kolmas kriisiviestinnän asiantuntijoiden esimerkki maineenhallinnasta on Suomen tiukaksikin luonnehdittu linja Kreikan uutta lainaohjelmaa koskeneissa neuvotteluissa.

Hyvää noissa neuvotteluissa oli Kortesuon mukaan se, että joku päätös tuli, oli se millainen tahansa. Julkisuudessa Suomi olisi kuitenkin voinut viestiä kantansa paremmin.

– Viestin pitäisi olla empaattisen ymmärtävä. Silti se voi olla kieltävä.

– On eri asia sanoa, että me emme teidän lainojanne anna anteeksi, me emme puutu tähän, hoitakaa itse asianne. Viesti on aivan eri kuin se, että sanoisi, että valitettavasti meillä ei ole nyt mahdollisuutta tukea teitä tässä asiassa.

Hän toteaa, että ihminen – tai valtio – voi antaa kieltävän vastauksen kahdella tavalla.

– Negatiivinen kielto on se, joka syö mainettamme. Empaattinen kielto on se, joka ei syö mainettamme.

4. Positiivinen uutinen? Kerro se sosiaalisessa mediassa

Hallituksen toimista huolimatta vastuu Suomen maineesta on jokaisella suomalaisella, Leinikka korostaa.

– Pitäisi miettiä, kuinka käyttäytyä, kuinka elää ja kuinka esiintyä. Poliittisilla päättäjillä on tietysti oma mahdollisuutensa vaikuttaa, mutta jos ajattelee maineen perusrakennetta, usein se pohjautuu tekoihin.

Negatiivinen kielto on se, joka syö mainettamme. Empaattinen kielto ei syö.

Katleena Kortesuo

Kortesuon mukaan sekin on otettava huomioon, että negatiiviset uutiset myyvät myönteisiä paremmin. Hän sanoo, että Suomella olisi tarjota moniakin positiivisia uutisia, esimerkiksi uutisia hyvästä yhteiskuntarauhasta ja siitä, että yksityiset ihmiset haluavat majoittaa koteihinsa turvapaikanhakijoita.

Nuo uutiset eivät kuitenkaan kiinnosta kansainvälistä mediaa.

– Se, mitä toivon, on se, että ne yksityiset ihmiset, joilla on kansainvälisiä suhteita, pystyisivät viestimään positiivisemmin. Silloin ehkä saisimme sosiaalisessa mediassa läpi sellaisen viestin, että Suomi on hyvä ja ystävällinen maa, ilman jatkuvaa väkivallan uhkaa.

– Sellaista viestiä on vaikea saada valtamediassa kansainvälisesti läpi. Sosiaalisessa mediassa sen voi saadakin, Kortesuo sanoo.

Suosittelemme sinulle