Sámedikki válgalávdegoddi ja stivra addet vuosttas háve olggos ákkastallamiid, maid vuođul sii hilgo vuos ohcamušaid Sámedikki válgalogahallamii ja de njulgengáibádusaid, mat guske mearrádusaid.
Dán ođđasis čilget válgalávdegotti ákkastallamiid (su. yleisperustelut).
Dán háve 800 ohcci
Dánge vuoro ledje Sámedikki jienastuslohkui mealgadit ohccit, geaid ohcamuš hilgojuvvui.
Álgoálggus Sámedikki válgalávdegoddi gieđahalai sullii 800 ohcamuša (dohkkehii 483 olbmo) ja Sámedikki stivra gieđahalai 201 ohcamuša (ii muitalan man galle dohkkehedje ja man galle hilgo).
Alimus hálddahusriekti gieđahalai 182 váidaga (mearrádusat bohtet gaskavahku 30.9.15).
Yle Sápmi almmustahttá ákkastallamiid
Ovttaskas olbmuid ohcamušat ja daid guoski dieđut eai leat álmmolaččat.
Sihke Sámedikki válgalávdegoddi ja stivra leat goittotge ákkastallan mearrádusaideaset álmmolaš dásis. Yle Sápmi almmustahttá daid.
Ná Sámedikki válgalávdegoddi ákkastalai ohcamušaid hilguma: ákkastallamat leat guovtte sierra dokumeanttas.
Vuosttas lea sáddejuvvon ohcciide, geaid ohcamušat hilgojuvvojedje vuosttas ohcamušaid maŋŋá (čuoggát 1.-22.).
Nubbi lea sáddejuvvon olbmuide, geaid njulgengáibádusat vuosttas mearrádusaide hilgojuvvojedje. Nuppi báhpáris llávdegoddi geahččala njulget mielas boasttodieđuid dahje boastoipmárdusaid (čuoggát i.-v.).
1. Giella
Ovdal jagi 1995 sámediggelága nuppástusa sápmelašvuohta vuođđuduvai dušše gielalaš kriterii ovttas iešidentifikašuvnnain.
Ovdal jagi 1995 sámediggelága nuppástusa sápmelašvuohta vuođđuduvai dušše gielalaš kriterii ovttas iešidentifikašuvnnain.
2. Sápmelašmeroštallamis leat golbma kritera
Sápmelašmeroštallamis leat iešidentifikašuvnna lassin golbma objektiivalaš kritera. Giela lassin jagis 1995 lasihuvvui lappalaškritera, mas ii leat oktavuohta giellakriterii. Ruoŧa lágas váldojuvvui goalmmát čuokkis.
3. Sámedikki sajádat lea dovddastuvvon vuođđolágas
Jagis 1995 Sámedikki sajádat nannejuvvui vuođđolágas. Sámedikkis bođii sámiid iešmearridanorgána.
4. Sápmelašmeroštallama galgá dulkot vuođđolága vuođul
Sápmelašmeroštallama galgá dulkot jagi 1995 sámi kulturiešmearrideami láhkaásaheami ja vuođđolága vuođul.
Jagi 1995 nuppástusa ulbmilin lei dorvvastit dálá sápmelaččaid etnalaš joavkui vuoigatvuođa etno-politihkalaš kulturiešhálddahussii.
5. Sámediggelága ulbmil lea seamma go vuođđolága
Sámediggelága ulbmil lea seammalágan go vuođđolágas muitaluvvon ulbmil: láhka galgá addit sámiide eamiálbmogin iešmearrideami, mii guoská sin iežaset giela ja kultuvrra. Dán várás válljejuvvo Sámediggi.
Dát ovttas ráddjejit sápmelašmeroštallama dulkoma. Gažaldat lea Suoma áidna eamiálbmoga sámiid erenoamaš vuođđorivttiin, iige sámekonseavtta sáhte maŋŋelgihtii ja vuođđolága meattá dulkot earáláhkai.
6. Dušše sámit sáhttet hárjehit sámiid iešmearrideami
Vuođđolága dárkkuhus ii lean viiddidit sápmelašvuođa áššegirjjiin ja lappalašmerkejumiin.
Bajábealde čilgejuvvon dulkojumi mielas dušše sámit sáhttet hárjehit sámiid iešmearrideami.
Vuođđolága dárkkuhussan ii leat sápmelašdoahpaga viiddideapmi jagi 1973 meroštallamis. Vuođđolága dárkkuhus lei ja lea čatnat čavga sápmelačča doahpaga dakkárin, go dat lea árbevirolaččat áddejuvvon.
Nappo sápmelaš lea olmmoš, gii lea šaddan sápmelažžan, bajásšaddan sámi servošis ja geas lea ealli, duođalaš oktavuohta sámi kultuvrii ja eallinvuohkái, sihke hállu sirdit kultuvrras maiddái boahttevaš sohkabuolvvaide.
Vuođđolága dárkkuhus ii lean viiddidit sápmelašvuođa áššegirjjiin ja lappalašmerkejumiin.
7. Lappalaškritera galggai álgoálggus ráddjejuvvot jahkelohkui 1875
Jagi 1995 sámediggelága lappalaškritera galggai álgoálggus ráddjejuvvot jahkái 1875. Ráddjen bázii goittotge eret láhkateavsttas vuođđoláhkaváljagottis.
AHR lea dulkon jagis 1999, ahte jahkelogu gahčaheapmi lei láhkaásahanortnega guoski fuomášupmi. Dat ii galgan nuppástuhttit lappalaškritera dárkkuhusa.
Válgalávdegotti mielas dás lea duohtavuođas gažaldat lága válmmaštallamis dáhpáhuvvan meattáhusas, man eai dalle fuomášan lága dárkkisteamige oktavuođas.
8. Sámit identifiserejit ja leat álo identifiseren sámegiel ja suomagiel álbmotjoavkkuid
Etnalaš ja gielalaš ráját leat Lappis álo leamašan hui čielgasat iige oktage leat bidjat daid gažaldatvuložin ovdal 1990-logu sápmelašvuostásaš lihkadusa.
Sámit identifiserejit ja leat álo identifiseren ja dovddastan sámegiel ja maid suomagiel álbmotjoavkkuid. Joavkkut leat bisson seamma sturrosažžan guhká.
Etnalaš ja gielalaš ráját leat Lappis álo leamašan hui čielgasat iige oktage leat bidjat daid gažaldatvuložin ovdal 1990-logu sápmelašvuostásaš lihkadusa.
Jurdda "ođđa", ovdal dovdameahttun sápmelaččain dahje sámejoavkkuin ii leat jáhkehahtti.
9. CERD ođđasamos ávžžuhus deattuha joavkodohkkeheami
ON nállevealahankomitea CERD attii ođđasamos ávžžuhusa jagis 2012. Das deattuhuvvo joavkodohkkeheapmi ja dat, ahte sámit galget ieža Sámedikki bokte mearridit sin sajádagas, nappo lahttovuođas ja gullamis sápmelaš álbmotjoavkui.
Jagi 2003 CERD ávžžuhus deattuhii iešidentifikašuvnna, muhto riektegáldun galgá geavahit ođđasamos nappo jagi 2012 loahppakonklušuvnna.
10. Lappalaškritera ii sáhte mannat guhkelabbui go giellakritera
Lappalaškritera ii sáhte mannat guhkelabbui go giellakritera
Sápmelašmeroštallama ii sáhte viiddidit, go ášši guoská namalassii ja erenoamažit sámiid eamiálbmoga vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid.
Lappalaškritera ii sáhte (áiggi dáfus) mannat guhkelabbui go giellakritera – AHR 1999 linnjema mielde.
11. Lappalaš ii muital etnisitehtas, muhto baicce makkár vearu muhtin dolin mávssii
Dološ áššegirjjiid tearbma lappalaš ii čujut etnisitehtii, muhto baicce dasa makkár vearu muhtin mávssii.
Lappalašmerkejumit dološ áššegirjjiin muitalit das, makkár eanangeavahanvuogis olmmoš mávssii vearu.
Lappalašmerkejumit eai čilge dan, leigo olmmoš giela ja kulturárbbi beales sápmelaš vai suopmelaš. Dološ áššegirjjiid tearbma lappalaš ii čujut etnisitehtii, muhto baicce dasa makkár vearu muhtin mávssii.
Sápmelaččat ieža leat geavahan tearpma sápmelaš nu guhká go sámegiella leamašan, jo ovdahistorjjás.
12. Boarrásot lappalašmerkejumit leat summalat: joavkkus maid suopmelaččat
Boarrásot áššegirjjit lea summalat ja lappalašvearu máksiid joavkui leat merkejuvvon hui boares áššegirjjiin maid suopmelaččat.
Válgalávdegoddi dohkkeha dološ áššegirjjiid, mat mannet seamma guhkás go sápmelašmeroštallama giellakritera (golbma buolvva). Ná, jos ohcci lea ohcan eanaš sápmelašmeroštallama lappalaščuoggáin.
Dás boarrásot áššegirjjit lea summalat ja lappalašvearu máksiid joavkui leat merkejuvvon hui boares áššegirjjiin maid suopmelaččat.
Lassin, vaikke dološ máttarvánhen livčče leamašan sápmelaš, nu dat ii duođaš dálá maŋisboahtti sápmelašvuođa.
Danin nállášuvvan okto ii leat sápmelašvuođa kritera, daningo oktavuoda sápmelašvuhtii lea sáhttán boatkanit jo árrat – jos dat leš goassege leamašange.
13. Eamiálbmogiid juridihkalaš suodjaleapmi geahčča boahttevuhtii, ii dološ áigái
Eamiálbmogiid juridihkalaš suodjaleapmi, mii boahtá álbmogiidgaskasaš rievttis, geahččá boahttevuhtii.
Gažaldat lea dan duohtavuođas, ahte kolonialismmas ja modernisašuvnnas fuolákeahttá leat seilon dakkár originála álbmogat, mat eai leat suddaduvvon váldoálbmogii.
Eamiálbmotriekti čatnašuvvá suodjalit dálážii seilon eamiálbmogiid.
Dološ áiggiide geahččan lea boasttovuohkki, daningo ulbmilin lea suodjalit dálážii seilon eamiálbmogiid eallinvejolašvuođaid boahttevuođas.
14. Sámit lea dovddastuvvon álbmogin, mas lea dievaslaš iešmearridanriekti
Álbmoga iešmearrideanriektái gullá riekti kollektiivalaččat nappo joavkun mearridit das, geat álbmogii gullet.
Sámit lea dovddastuvvon ON álbmot- ja politihkalaš rivttiid soahpamušas álbmogin, mas lea dievaslaš iešmearridanriekti. Máŋga eará eamiálbmoga eai leat dovddastuvvon seammaláhkai.
Álbmoga iešmearrideanriektái gullá riekti kollektiivalaččat nappo joavkun mearridit das, geat álbmogii gullet.
Dát máinnašuvvo maiddái ON eamiálbmotjulggaštusa artihkkalis 33.
15. Iešmearrideami lassin gáibiduvvo maid joavkodohkkeheapmi
Iešidentifikašuvdna ii okto reahkká joavkku lahttun boahtimii muhto baicce dasa gáibiduvvo maid joavkku dohkkeheapmi lahttun váldimii.
Sápmelašmeroštallama vuolggasadjin lea iešidentifikašuvdna. Dát dárkkuha, ahte olmmoš addá lobi dasa, ahte son merkejuvvo oassin etnalaš joavkku.
Iešidentifikašuvdna ii okto reahkká joavkku lahttun boahtimii muhto baicce dasa gáibiduvvo maid joavkku dohkkeheapmi lahttun váldimii.
Iešidentifikašuvdna ii okto hukse geasage sámi identitehta, muhto baicce dasa galgá gávdnot vuođđu duohtavuođas.
Sápmelažžan identifiseren (su. samaistuminen) ii leat seamma ášši go sápmelašvuohta.
16. Joavkodohkkeheami sáhttá addit dušše válgalávdegoddi
Gullan sámi álbmotoassái ja sami servošii lea sámi identitehta vuođđu. Das riegáda maid olbmo dárbu gullat sámi joavkui.
Joavkodohkkeheami sápmelaš eamiálbmoga beales sáhttá addit dušše Sámediggi, mii lea válljejuvvon sámiid gaskavuođas válggain.
Ja vel dárkilabbot dan oktavuođas doaibmi válgalávdegoddi, mas lea vuoigatvuohta dahkat válgalogahallama.
Ovtta dahje máŋgga priváhta olbmo addin "joavkodohkkeheapmi" dahje "sápmelašduođaštus" ii danin dohkke álbmogiidgaskasaš rievttis.
17. Liberála olmmošvuoigatvuođaid deattuheapmi badjel joavkodohkkeheami assimilere sámiid
Liberála olmmošvuoigatvuođaid deattuheapmi badjel joavkodohkkeheami assimilere sámiid.
Lea mearkkašahtti fuomášit, ahte go mearriduvvo ovttaskas olbmo gullamis eamiálbmogii, nu liberála (ovttaskas persovnnaid deattuheaddji) olmmošvuoigatvuođaid deattuheapmi badjel eamiálbmogiid joavkodohkkeheami sáhttá duođalaččat assimileret sámiid.
Eamiálbmotrievttit leat kollektiivarievttit ja dát lea vuođđun maid álbmoga lahttovuođas mearrideapmái nu, ahte joavkodohkkeheapmi mearrida.
18. Ohcamušain ii sáhte buktit ovdan ruossalasvuođaid vuosttas gielas
Sámegiella vuosttas giellan lea sápmelašvuođa váldokritera sámediggelágas. Vuosttas ohppojuvvon gielat eai sáhte leat go okta.
Ohcamušain ja daid mildosiin eai sáhte leat siskkáldas ruossalasvuođat das, mii lea vuosttamužžan ohppojuvvon giella. Ovdamearkan, ohcci almmuha skovi iešguđet siidduin eará giela vuosttas giellan, dahje nu ahte skoviin almmuhuvvon diehtu ii doala deaivása, go veardida dan mildosiidda.
19. Eará go eatnigiellan ohppojuvvon giella lea vierisgiella
Sámegiela vierisgiellan lea sáhttán oahppat geavatlaš bargguin sápmelaš ránnjáin, oahppásiin dahje verddiin, skuvllas dahje kurssain dahje dán áigge sámemedias.
Dušše muhtin dási sámegiela dáidu, jogo uhca dahje dievaslaš, ii duođaš olbmot sápmelašvuođa. Eará go eatnigiellan ohppojuvvon sámegiella lea álo vierisgiella.
Vierisgiela lea sáhttán oahppat geavatlaš bargguin sápmelaš ránnjáin, oahppásiin dahje verddiin, skuvllas dahje kurssain dahje dán áigge sámemedias.
Leamašan dábálaš, ahte sámeguovllus olbmot leat máhttán máŋga giela. Máŋggagielatvuohta ii lea duođaštus olbmo etnisitehtas, dego sápmelašvuođas.
20. Priváhta olbmuid addin "gielladuođaštusat" eai dohkke duođaštusávdnasin
Priváhta olbmuid addin "gielladuođaštusat" eai dohkke duođaštusávdnasin.
Válgalávdegoddi lea dárkkistan iešguđetlágan sámegiel dáiddu guoski duođaštusaid luohtehahttivuođa.
Boađusin lea, ahte duođaštusat leat dávjá áibbas earáláganat go sámi servoša iežas dieđut áššis.
Priváhta olbmuid addin "gielladuođaštusat" eai daningo dohkke duođaštusávdnasin.
21. Ohccit eai baste duođaštit nállášuvvama dievaslaččat
Máŋgga ohcamušas leamašan váttisvuođat duođaštit nállášuvvama dievaslaččat. Duođaštemiin leat ráiggit.
Máŋgga ohcamušas leamašan váttisvuođat duođaštit nállášuvvama dievaslaččat. Duođaštemiin leat ráiggit.
Ovdamearkan ohcci lea sáhttán sáddet 1700-logu lappalašáššegirjji ja nuba ohcci ja máttarvánhema gaskas sáhttet leat joba logi sohkabuolvva.
Sohkabuolvvat das gaskas dávjá váilot arkiivalágádusa addin áššegirjjiin. Dákkár áššegirjjiid ii sáhte dohkkehit duođaštussan.
Olbmot leat maid sádden priváhta olbmuid dahkan sohkačielggademiid. Dákkár báhpárat eai leat eiseváldi áššegirjjit, mat dohkkehit sámediggelága mielde duođaštussan sápmelašvuođas.
22. Sámekriteraide eai gula ealáhusat, eallinvuohki dahje eará sullasaš áššit
Sámediggelága sápmelašmeroštallamis leat logahallojuvvon sápmelašvuođa kriterat. Daidda eai gula ealáhusat, eallinvuohki dahje eará sullasaš áššit.
Ealáhusaid buohta lea duohtadiehtu, ahte maiddái suopmelaččat hárjehit guolásteami, meahcásteami, boazodoalu ja geavahan gávtteláganiid dahje nuvttohiid. Dás lea gažaldat luoikkaskultuvrras, mii vuođđuduvvá dasa, ahte ealáhusat dahje biktasat heivejit davás.
Sápmelašvuođa objektiivalaš kriteran ii sáhte lága dulkomis geavahit dovdomearkkaid, mat leat oalle seammaláganat suopmelaččaide ja sápmelaččaide.
Ohccit leat muhtin muddui buktán ovdan, ahte sin galgá atnit sápmelažžan ollislaš árvvoštallama vuođul (su. kokonaistarkastelu).
Ollislaš lága dulkojupmi (su. kokonaisvaltainen laintulkinta) ii sáhte goittotge mangeláhkai dárkkuhit dan, ahte sápmelašvuođa ákkastallamin geavahuvvojit ákkastallamat, mat váilot lágas oalát, dahje luoikkaskultuvra.
Ollislaš dulkojupmii ii maid sáhte dálá lága mielde boahtit joavkodohkkeheami sadjái, mii lea guovddášášš.
i. Ovttaskas olbmo hállu vs. joavkku dohkkeheapmi
Gullan etnalaš joavkui ii sáhte vuođđuduvvat olbmo iežas almmuhussii, daningo dalle son bággešii joavkku dohkkehit su lahttun.
Ovttaskas olbmo sápmelašvuođa vásiheapmi dahje hállu merkejuvvot sápmelažžan eai ovttabealát subjektiivvalaš áššin reahkká olbmo sápmelašvuhtii duohtavuođas.
Gullan etnalaš joavkui ii sáhte vuođđuduvvat olbmo iežas almmuhussii, daningo dalle son bággešii joavkku dohkkehit su lahttun. Ovttaskas olmmoš sáhttá goittotge jurihkalaš mearkkašumis gieldit iežas merkema oassin etnalaš joavkku.
Joavkui gullama eaktun lea álbmogiidgaskasaš lága joavkodohkkeheapmi. Dán gáibidii Suomas maiddái ON nállevealáhankomitea jagis 2012. Sin ávžžuhusa ii sáhte garvit.
ii. Joavkodohkkeheami gáibideapmi ii lea miellaváldi
Joavkodohkkeheapmi ii leat mihkkege ođđa innovašuvnnaid iige dat leat miellaváldi.
Válgalávdegotti linnje joavkodohkkeheamis eaktun ii leat mielaevttolaš, daningo joavkodohkkeheapmi lea guovddášgáibádus eamiálbmogii gullamis.
Mearrádus ovttaskas olbmo gullamis sápmelaš eamiálbmogii čovdojuvvo Suoma lágaid vuođul. Dan lassin áššái váikkuha álbmogiidgaskasaš riekti, mii čatná Suoma.
Joavkodohkkeheapmi ii leat mihkkege ođđa innovašuvnnaid.
Jo 1980-logus joavkodohkkeheapmi namuhuvvui guovddášgáibádussan ON spesiálaraporterejeaddji Jose R. Martinez Cobo eamiálbmotmeroštallamis. Das joavkodohkkeheapmi namuhuvvui párran iešidentifikašuvdnii.
iii. Sámi iešmearridanrievtti ollašuhttin ja sámiid rivttiid dorvvasteapmi eai mearkkaš ovttaveardásašvuođa rihkkuma
Válgalogahallama olis ovttaveardásašvuođa galgá geahččat eamiálbmogiid kollektiiva rivttiid geahččanguovllus.
Ovttaveardásašvuohta ii dárkkut, ahte buohkaide dahje buot olmmošjoavkkuide galget addojuvvot seamma ovddut dahje rievttit. Baicce dat ráddjejuvvojit earet eará rationála sivaid vuođl.
Válgalogahallama olis ášši galgá geahččat eamiálbmogiid kollektiiva rivttiid geahččanguovllus. Sámediggeláhka galgá dorvvastit sámiide eamiálbmogin iežas giela ja kultuvrra guoski kulturiešmearrideapmi, man várás sámit válljejit válggain iežaset álbmoga siste Sámedikki.
Sámediggeláhka lea addojuvvon sápmelaččaid – ii suopmelaččaid dahje vaikkeba suomaruoŧŧelaččaid – várás.
Sámediggeláhka lea addojuvvon sápmelaččaid – ii suopmelaččaid dahje vaikkeba suomaruoŧŧelaččaid – várás.
Jurdda ovttaveardásašvuođa rihkkumis ii gula dán áššái. Válgalávdegoddi dutká buot ohcamušaid objektiivvalaččat ja dohkkeha dakkár ohcciid, geat devdet sápmelašvuođa gáibádusaid.
Válgalávdegotti bargun ii leat dohkkehit válgalogahallamii etnalaččat suopmelaččaid.
Válgalávdegotti bargun ii leat dohkkehit válgalogahallamii etnalaččat suopmelaččaid dahje eará go sápmelaš etnisitehta olbmuid.
iv. Sápmelašvuohta lea dálá áigái seilon etnalašvuohta, mii ii leat boatkanan
Ohccit lea čuoččuhan, ahte nállášuvvama vuođul šaddá etnisitehta (sápmelašvuohta dahje suopmelašvuohta). Vuođđun lea dávjá dušše okta válljejuvvon dološ máttarvánhen.
Oktasaš máttarvánhen historjjás ii vealttakeahttá dárkkut dan, ahte dán máttarvánhema buot maŋisboahttiin livčče seamma etnisitehta. Muhtin suorggit bearrašis leat sáhttán earet eará náittoslihtuid bokte suomaiduvvat.
Etnisitehtas ii leat gažaldat varas dahje "buhtesvarasvuođas" muhto baicce kultuvrrii gullamis.
v. Ovdal dovdameahttun dahje "gávdnokeahtes" sámi sogat ja olbmot eai geavatlaččat leat
Válgalogahallamii leamašan vejolaš ohcalit sullii 40 jagi áigge.
Ovdamearkan Eanodagas sámiid lohkomearri lea bisson statistihkain seammán logijagis nubbái sullii čuođi jagi áigge.
Diehtu sámiid lohkomearis leamašan dehalaš eiseváldiide.
1940-logus dahkkojuvvui bearaškartotehka, masa čogge dieđuid golmma davimus gieldda olbmuin. Ulbmilin lei čielggadit dán vuorkká buot dieđuid vuođul sápmelaččaid. Kartotehkas ledje maid suopmelaš bearrašat ja ovttaskas olbmot.
Danin dáid koarttaid ii sáhte geavahit ollisvuohta sápmelašvuođa gáldun.
Jagi 1962 álbmotdutkamuš lea kritiserejuvvon. Sámi parlameanta ja maŋŋelappos Sámediggi leat dievasmahttán dán logahallama maid sámeguovllu olggobealde. Válgalogahallamii leamašan vejolaš ohcalit sullii 40 jagi áigge.