Hyvin harva ihminen pystyy suuriin saavutuksiin pelkästään luonnonlahjoilla tai taipumuksilla. Tarvitaan määrätietoista harjoittelua, opiskelua ja kieltäymyksiä. Pitää myös olla varma päämäärästä, johon pyrkii. On hyvä keksiä itselleen välitavoitteita, sillä päämäärä voi olla niin kaukana, että matkalla sinne loppuu usko omiin kykyihin. Lukemattomista yrittäjistä vain harva pystyy suuriin saavutuksiin ponnistuksista huolimatta. Mutta mitä sitten, kun päämäärä on saavutettu?
Paavo Nurmi oli suuri yksinäinen, joka määrätietoisella harjoittelulla ja kieltäymyksillä saavutti urheilussa kaiken mahdollisen eli yhdeksän olympiakultaa ja kolme hopeaa.
Juha Pikkarainen
Parnasson vastaava tuottaja ja kirjailija Karo Hämäläinen on tarttunut uusimmassa romaanissaan Paavo Nurmeen, yhteen suurimmista suomalaisista. Romaani on nimeltään Yksin ja sen on kustantanut WSOY. Vuonna 1976 syntynyt Hämäläinen aloitti kirjailijana vuonna 2000. Hän on tähän mennessä julkaissut parikymmentä lastenkirjaa, toistakymmentä tietokirjaa ja kuusi romaania.
Paavo Nurmi oli suuri yksinäinen, joka määrätietoisella harjoittelulla ja kieltäymyksillä saavutti urheilussa kaiken mahdollisen eli yhdeksän olympiakultaa ja kolme hopeaa. Hän juoksi eri matkoilla yhteensä 25 maailmanennätystä. Vuoden 1919 jälkeen Nurmi osallistui n. 300 juoksukilpailuun, joistä hävisi vain 15. Hänen urheilu-uransa loppui ammattilaiseksi julistamiseen vuoden 1932 Los Angelesin kesäolympialaisten alla. Haave maratonin olympiakullasta ei toteutunut. Urheilu-uransa jälkeen Nurmi menestyi liikemiehenä. Alkupääoman hän sai rahapalkintoina Amerikan kiertueelta vuonna 1925.
Nurmi tähtäsi koko elämällään juoksijaksi
Paavo Nurmi oli pidättyväinen ihminen, eikä päästänyt ketään lähelleen. Karo Hämäläinen kirjoittaa hienosti siitä, kuinka järjestelmällinen ja omapäinen Paavo Nurmi oli urheilijana ja ihmisenä. Hän opiskeli juoksemista Alfred Shruppin kirjoittamasta kirjasesta, koska se oli paras eikä muuta ollut saatavilla. Nurmi tähtäsi koko elämällään juoksijaksi. Isänsä kuoleman jälkeen, jolloin Nurmijoutui vastuuseen koko perheensä elättämisestä, hän pyrki olemaan mahdollisimman vähän kotona. Työn ja harjoittelun ohella hän oikestaan vain nukkui kotonaan. Hän janosi yksinäisyyttä. Siksi työnteko ja harjoittelu tuntuivat mielekkäältä.
Urheilu-uran jälkeen Nurmi jatkoi säännöllistä ja säntillistä elämää. Hänen tavoitteena oli tulla Suomen rikkaimmaksi mieheksi.
Juha Pikkarainen
Aluksi kehitys juoksijana ei ollut kummoista mutta Nurmi keksi ottaa harjoittelussa kellon avukseen. Ajanottaminen kannusti lisäämään harjoittelua. Kellon avulla Nurmi kontrolloi harjoittelua ja oli koko ajan tietoinen kunnostaan. Niin syntyi legenda miehestä ja kellosta. Kyse oli kuitenkin vain järjestelmällisestä työstä ja itsetuntemuksesta. Paavo Nurmi oli poikkeusyksilö, joka uskoi järkähtämättä itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa. Hän kehitti itseään tietoisesti jopa kokovartalopeiliä käyttäen juoksutyyliään hioessa. Hänen harjoittelunsa 1920-luvulla oli poikkeuksellista. Ensimmäisenä urheilijana hän alisti koko elämänsä urheilulle ja tähtäsi yhä parempiin tuloksiin ja suurempiin saavutuksiin.
Urheilu-uran jälkeen Nurmi jatkoi säännöllistä ja säntillistä elämää. Hänen tavoitteena oli tulla Suomen rikkaimmaksi mieheksi. Päivittäin hän opiskeli miten arvopaperimarkkinat toimivat ja miten kartuttaisi omaisuuttaan. Myös rakennuttajana hän poikkesi aikalaisistaan. Hän seurasi tarkasti rakennuksiensa valmistumista ja työn jälkeä. Nurmi maksoi työntekijöilleen parempia palkkoja mutta vaati heiltä tuloksia.
Nurmi oli yksinäinen ja onneton mies
Hämäläinen kirjoittaa, että menestyksestään huolimatta Nurmi oli yksinäinen ja onneton mies. Avioliitto kariutui Nurmen ehdottomuuteen, eikä suhde poikaankaan kehittynyt
Nurmi oli yksinäinen ja onneton mies.
Juha Pikkarainen
lämpimäksi kovien vaatimusten takia. Jonkinlaisena haaverakkautena voi pitää suhdetta lapsuudenaikaiseen naistuttavaan. Nurmen luonteenpiirteiden takia suhteesta ei tullut mitään.
Karo Hämäläisen romaani Yksin on oikeastaan surullinen kirja. Melkein kaiken elämässään saavuttanut ihminen oli omien valintojen ja elämäntapojensa takia onneton ja yksinäinen. Ponnistelu saavutusten eteen oli niin totaalista, että ihmiselämän yksinkertaiset ilot ja onni jäivät Paavo Nurmelta saavuttamatta. Se oli se hinta, minkä hän joutui maksamaan siitä, että oli maailman paras juoksija ja rikas mies.