Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Patrik Grefberg on värittänyt lyijykynällä ruutupaperin kaikki laitimmaiset ruudut ja sen jälkeen kehystänyt kymmeniä ruutuja. Hän kertoo raapustelevansa aina, jos tunnilla on tylsää.
– Ei aavistustakaan miksi teen näin. Ehkä ajan tappamiseksi.
Valtteri Leskisen paperiin on syntynyt geometrinen kuvio, joka näyttää hieman hirsipuulta. Mika-Matti Purasen kuvio on symmetrinen häkkyrä, josta on lopulta tullut kolmiulotteinen.
Petteri Sareelan luennolla piirtämä kuva poikkeaa suuresti muiden raapusteluista. Hän on piirtänyt keskelle paperia huulet.
– Minusta on mukava piirrellä kasvoja tai kasvojen osia. Se ei mitenkään häiritse keskittymistä tunnilla. Päinvastoin pystyn kuuntelemaan opettajaa keskittyneemmin.
Ei aavistustakaan miksi teen näin. Ehkä ajan tappamiseksi.
Patrik Grefberg
Opiskelijat yllä ovat Ylen testin uhreja. Selvitimme, kuinka paljon ja millaisia kuvioita opiskelijat raapustelevat tuntien aikana. Testiryhmänä oli joukko Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoita, jotka eivät tienneet testistä etukäteen.
Myös väärät työtavat
Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan raapustelusta on hyötyä oppimisen kannalta – aivan kuin kaikesta muustakin pienestä puuhastelusta opiskelun ohessa.
– Oppimisessa fyysinen puoli korostuu yllättävän paljon. Pieni fyysinen tekeminen, kuten esimerkiksi raapustelu tai vaikka kutominen tai virkkaaminen auttaa edistämään kuulonvaraista oppimista, toteaa TTL:n tutkimusprofessori Minna Huotilainen.
Huotilaisen mukaan nyt on saatu ensimmäisiä hyvin selvästi toistuvia tuloksia siitä, että pieni liikkuminen on parempi tila oppimiseen kuin pelkkä paikallaan istuminen.
– Istuminen näyttää olevan erityisen huono asento tehdä tietotyötä. Jostain syystä meidän yhteiskuntamme on muotoutunut sellaiseksi, että me istumme tietokoneen ääressä, vaikka pitäisi seistä tai paremminkin kävellä.
Pomppupalloja ja mattoja
Tuloksista voi päätellä, että kouluissa ei pitäisi missään nimessä istua hiljaa paikallaan pulpetin äärellä. Huotilainen kiittelee niitä opettajia, jotka ovat luokassaan siirtäneet pulpetit sivuun ja ottaneet käyttöön liikkuvamman työskentelytavan.
– Oppilailla saattaa olla pomppupalloja tai mattoja tai jopa seisomapöytiä, joiden ääressä töitä tehdään.
Pieni fyysinen tekeminen kuten raapustelu tai kutominen auttaa edistämään kuulonvaraista oppimista.
Minna Huotilainen
Mutta miksi pieni fyysinen tekeminen auttaa oppimaan paremmin? Tutkimusprofessori Minna Huotilaisen mukaan se on vielä pieni mysteeri tutkijoille.
– Aiemmin ihmisen tiedon käsittelyä on ajateltu lähinnä vain aivojen näkökulmasta, mutta nyt halutaan pohtia myös fyysisen puolen vaikutusta. Ihminenhän on monimutkainen kehon ja mielen kokonaisuus.
Opettajakin raapustelee
Rakennustekniikan lehtori Anu Kuusela kertoo olevansa tunnettu raapustelija kollegoiden joukossa. Erilaisissa koulutustapahtumissa ja palavereissä hänen kynänsä sauhuaa ja paperille syntyy mitä erikoisempia kuvioita.
– Minä piirrän yleensä pyöreitä ja ornamenttimaisia kuvioita, jotka lähtevät keskustasta ja kasvavat isoiksi.
Voisi kuvitella, että rakennustekniikan lehtori piirtää enemmänkin viivoja, mutta Kuuselalla on selitys viehtymyksestä ympyröihin.
– Olen pohjakoulutukseltani erikoismaalari eli minulla on estetiikassa pohja. Sieltä on jäänyt virhebitti tähän insinöörimäisyyteen, nauraa Kuusela.
Missä menee raja?
Kuuselaa ei häiritse oppilaiden raapustelu tunnilla – päinvastoin.
– Pystyn itsekin raapustelemalla keskittymään paremmin, joten uskon sen toimivan oppilaisiin samalla tavalla. Itseasiassa peruskoulun oppilaita on tutkittu, ja jopa purukumin syönti saattaa edistää keskittymiskykyä tunnilla.
Raja menee älypuhelimessa.
– Kännykän räpläämistä en hyväksy, koska se hajauttaa keskittymisen.
Kuuselan mukaan koepapereissakin on usein opiskleijoiden raapustuksia, kuvioita ja kuvia. Hän kertoo, että niistä voi jopa nähdä, miten opiskelijan mielialat vaihtuvat kokeen aikana.
Hankalan kysymyksen kohdalla saattaa olla kiroilevan siilin kuva.
Anu Kuusela
– Hankalan kysymyksen kohdalla saattaa olla kiroilevan siilin kuva ja mukavan tehtävän kohdalla jotain positiivisempaa. Jopa kynän painalluksesta voi lukea fiiliksiä. Kun opiskelija on rento, kirjoitus on kevyttä. Ja kun tilanne on tiukempi, paperi on melkein puhki.
Aikuiset, leikkikää enemmän
Tutkimusprofessori Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta kehoittaa ihmisiä kokeilemaan kotona, millainen puuhastelu auttaa oppimaan paremmin.
– Kuunnelkaa radiosta tiedeohjelmaa ja tehkää samalla käsitöitä.
Huotilaisen mukaan myös nykyinen aikuisten värityskirja -ilmiö voi olla hyödyllinen oppimiselle.
– Jos jokin asia on vaikea oppia tai pitää keskittyä esimerkiksi vieraskielisen tekstin kuuntelemiseen, kannattaa kokeilla onnistuisiko paremmin, kun samalla värittää.
Legoja työpaikalla
Joillakin työpaikoilla on työkaluksi löydetty legot.
– Esimerkiksi arkkitehtitoimistossa legoilla tehdään rakennuksen prototyyppejä. Tai niitä voi hyödyntää vaikka organisaatiomuutoksiin. Abstraktit asiat hahmottuvat helpommin palikoilla, kertoo Huotilainen.
– Kaikkien pitäisi suhtautua erilaisiin oppimiskeinoihin rohkeasti. Jos jokin ei toimi, niin tulipahan ainakin kokeiltua. Parhaimmillaan löytyy uusi tehokas ja tuottava oppimistyökalu.
