Opettajan osaamisella on merkitystä, kun kyse on opetuksen ja oppimisen digitalisaatiosta. Mutta pelkästään opettajien kouluttaminen ei ratkaise digitalisaatioon liittyviä ongelmia.
– Koulun digitalisaatioon liittyy monia kysymyksiä, ja tällä hetkellä ymmärrys vaikuttavista tekijöistä on vielä vajavaista. Tietoisuus onneksi lisääntyy koko ajan, kertoo ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntija Ulla Mutka.
Koulujen digitalisaatioon liittyviä haasteita kartoitettiin vastikään päättyneessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun VESTRA-tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa keskiössä oli toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen johtajien, opettajien, it-osaajien ja opiskelijoiden haastattelut.
– Ensimmäinen asia, mikä haastatteluissa nousi esiin, oli eriarvoisuus. Digitalisaatiossa on lähdetty liikkeelle varsin eri tahdissa ja tällä hetkellä se eriarvoistaa opettajia, opiskelijoita ja oppilaitoksia, Mutka kertoo.
Digitalisaatiio sisältyy myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Tavoitteena on uudistaa toimintatapoja sähköisten palvelujen ja tietotekniikan muun hyödyntämisen avulla.
Koneita ja laitteita riittää
Käytännössä toisilla on digitalisaatioon paremmat edellytykset kuin toisilla. Jo lähtötasossa on opiskelijoiden välillä isoja eroja.
– Opettajat puhuivat aika paljon tällaisesta diginatiiviharhasta eli on paljon heitä, jotka osaavat, mutta sitten on myös paljon heitä, jotka eivät hallitse ollenkaan työelämän perustaitoja, kuten sähköpostin lähettämistä tai Excel-taulukon käyttöä, Ulla Mutka selventää.
Teknologia itsessään ei ole oppilaitoksissa ongelma. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että koneita ja laitteita on riittävästi. Sen sijaan ongelmana saattoi olla tietojärjestelmien pirstonaisuus sekä etenkin teknisen tuen puute.
– Käyttäjälähtöisyyttä ei ole aina huomioitu ja tukipalvelut voivat olla kaukana, kun opetustilanteessa, joka on aina tässä ja nyt, avun pitäisi olla lähellä, Ulla Mutka huomauttaa.
Kritiikkiä haastateltavat antoivat myös siitä, että digitalisaatio on tullut kouluihin ikään kuin takaoven kautta, eikä opetuksen kehittämiseen ole varattu riittävästi aikaa.
– Monet opettajat ja oppilaitosten muu henkilöstö koki, että uudenlaisen oppimisen ja pedagogiikan kehittäminen rasittaa, koska sitä tehdään vain työn ohessa. Ja kyseessä on kuitenkin valtavan iso asia, Mutka huomauttaa.
Digitalisaatio tyssää johtamisen puutteeseen
Tutkimushankkeen lopputuloksena kouluihin perään kuulutetaan digitalisaation johtamista.
Digiloikka on vaativa loikka, sitä ei vuodessa tai kahdessa oteta.
Ulla Mutka
– Monet koulujen digitalisaation ongelmista ovat seurausta puutteellisesta johtamisesta. Ensin on siis oltava tietoisia siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Sitten on vielä laadittava kunnollinen toimintasuunnitelma, Mutka lisää.
Tutkimuksen perusteella digiloikan onnistuminen näyttää kuitenkin lupaavalta.
– Kaikilla oli tahtoa ja halua kehittää digitaalista opettamista ja oppimista. Itse ainakin olen hyvin optimistinen. On kuitenkin muistettava, että digiloikka on vaativa loikka, sitä ei vuodessa tai kahdessa oteta, Mutka summaa.