Kouvolan Elimäellä sijaitseva Suomen suurin puulajipuisto pääsi vähällä perjantain syysmyrskyssä. Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen ei ainakaan aamun ensisilmäyksellä havainnut puita kaatuneen.
– Täällä on yli satavuotiaita puita, jotka ovat hyvinkin arvokkaita. Ainahan sitä mieluummin itse valitsisi , minkä poistaa, Reinikainen naurahtaa.
1900-luvun alkupuolella perustetun, 120 hehtaaria laajan metsäarboretumin puustoa pitää uudistaa jatkuvasti.
Metsäarboretumissa ei ole olemassakaan pysyvää olotilaa.
Jukka Reinikainen
– Metsäarboretumissa ei ole olemassakaan pysyvää olotilaa. Osa ränsistyy ja vanhenee ihan luonnollisesti, ja syntyy uutta tarvetta istutuksille – tästä hamaan tulevaisuuteen, Reinikainen selittää.
"Höyrähtäneet" talkoissa
Lauantaina syysistutuksia ja muita talkootöitä oli tekemässä suuri joukko Mustilan ystävien yhdistyksen jäsentä. Talkoisiin tullaan eri puolilta Suomea jopa satojen kilometrien päästä, ja joku joukosta luonnehtiikin itseään "höyrähtäneeksi".
Yhdistyksen jäseniä yhdistää kiinnostus puulajeihin ja monilla heistä on omia kokoelmia, joiden Jukka Reinikainen kertoo olevan tärkeä osa puulajiston säilyttämisestä ja kehittämistä. Mustilasta harrastajat pystyvät ostamaan taimia.
Elimäellä asuva Leena Härkönen on kuulunut Mustilan ystävien yhdistykseen kauan. Muiden jäsenten tapaaminen on yksi osa talkoiden viehätystä.
– Nämä ovat ihania ihmisiä. Kun tässä vuosien varrella on tutustunut enemmän ja enemmän, on kauhean kiva vaihtaa ajatuksia.
Härkönen nauttii myös syksyisen Mustilan tuoksuista ja väreistä. Lisähoukuttimena on taimitori, jolla Mustilan ystävät myyvät myös omia taimiaan.
Härkönen sanoo harrastavansa puita ja pensaita melko pienimuotoisesti moniin muihin yhdistyksen jäseniin verrattuna. Omalla tontilla ei enää ole tilaa isommille puille, mutta taimia tahtoo silti tarttua yhä Härkösenkin mukaan.
– Sellaista vähän pienempää voi aina johonkin tunkea vielä, hän nauraa.
Neidonhiuspuu palelee
Syystalkoissa puulajipuiston metsään istutettiin muun muassa hieman kuusta muistuttavaa purppurapihtaa. Runsas valikoima Suomessa hyvin harvoin nähtyjä puita ja alppiruusuja onkin lipputuloilla pyöritettävän Mustilan valtti.
Metsäarboretumissa on onnistuttu pitämään hengissä talven yli monia lämpimämpään ilmastoon tottuneita lajikkeita, kuten jukka-palmua. Ainakin yksi laji tuottaa edelleen haastetta Kouvolan korkeudella: neidonhiuspuu.
– Se on sellainen rajatapaus, että se pysyy hengissä, mutta latvat paleltuvat, toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen kuvailee.