Mannerheimilla kävi säkä. Hän ehti tavata Etelän kuningattaren vain vähän ennen tämän kuolemaa.
Kuningatar oli nimeltään Kurmanjan Datka (1811-1907) ja hän hallitsi 14 vuoden ajan (1862-1876) aluetta, jonka tänään tunnemme Kirgisiana.
Kurmanjan Datka oli harvinainen nainen sen ajan Keski-Aasiassa.
Kurmanjan syntyirikkaaseen perheeseen Oshin kaupungissa. Hän oli jo nuorena hyvin voimakastahtoinen, eikä esimerkiksi suostunut vaimoksi miehelle, jonka perhe oli hänelle valinnut.
Kurmanjan rakastui alueen silloiseen johtajaan, jonka vaimoksi hän tuli. Kun mies murhattiin, Kurmanjan otti itse vallan haltuunsa.
Venäjän valloitettua Kirgisian Kurmanjan Datka joutui luopumaan vallasta.
**Carl Gustaf Mannerheim **ratsasti kuuluisalla vakoilumatkallaan Keski-Aasiassa myös Oshiin ja tutustui siellä Kurmanjan Datkaan.
Mannerheim valokuvasi hänet.
Paljon myöhemmin, nimittäin Neuvostoliiton hajottua, Kirgisiasta tuli itsenäinen valtio, jolle oli luotava myös oma valuutta. Sen nimeksi tuli som.
Tässä vaiheessa suomalaismies, jolla oli hyviä kontakteja Kirgisiaan, lähetti kopion Mannerheimin ottamasta valokuvasta maahan. Tämän seurauksena syntyi idea käyttää kuvaa som-setelissä.
Näin tapahtui, ja Kurmanjan Datka koristaa nykyisin 50 somin seteliä. Setelistä on tehty kaksi versiota: vanhempi kuva on lähempänä Mannerheimin ottamaa valokuvaa, myöhäisempi versio on hieman pelkistetty.
Viime vuonna sai ensi-iltansa elokuva ”Vuorten kuningatar”, joka kertoo Kurmanjan Datkan tarinan.
