Tiistaiaamupäivisin Kajaanissa kokoontuu maahanmuuttajanaisille suunnattu lukupiiri, jota vetävät Kajaanin Akateemiset Naiset -yhdistyksen aktiivit. Yksi näistä vapaaehtoisista on Ainomarja Sissala, joka innostui jokin aika sitten toiminnasta. Lukupiirissä on opiskelijoita kymmenkunta ja yleensä he ovat perheen äitejä tai mummoja.
– Käymme läpi hyvin tavallisia arkisia asioita. Lähdemme liikkeelle siitä, miten Suomessa tervehditään, käymme läpi ruoka-aineita ja vaatteita, miten käydään kaupassa ja puhumme suomalaisista tavoista, Sissala kertoo.
– Maahanmuuttajanaiset ovat hyvin eri tasoisia. Osa heistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa puolestaan on korkeasti koulutettuja, jotka puhuvat englantia. Toisten kanssa meillä ei siis ole aluksi juurikaan yhteistä kieltä, Sissala jatkaa.
Luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä yhteisten kielen puute eivät kuitenkaan opetusta kaada. Sanoja opetellaan kuvien avulla, ja ne iskostuvatkin melko nopeasti opiskelijoiden sanavarastoihin.
– Monet naisista ovat olleet jo pidemmän aikaa kaupungissa, eivät he kaikki ole turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi lapset ovat koulussa ja he auttavat kielen opiskelussa paljon. Mutta on selvää, että jos nainen on kotona, on kielen harjoitteleminen aika vähäistä. Sen takia lukupiiri tarjoaa hyvän mahdollisuuden laajentaa kielitaitoa.
Sissala toteaa, että yhteyden löytymiseen vaikuttaa myös se, että kaikki lukupiirissä ovat naisia.
– Ymmärrämme tiettyjä asioita sitä kautta. Emme kysy näiltä naisilta heidän taustojaan, vaikka toki joitain kokemuksia saattaa tulla esille. Mutta tarkoituksena on lähteä puhtaalta pöydältä, tarjota mahdollisuus selvitä arjesta ja oppia paremmin suomen kieltä.
Ei kritiikkiä vapaaehtoistyöstä
Kajaanissa Akateemiset Naiset ovat pitäneet lukupiiriä jo noin viiden vuoden ajan. Toista vuotta toiminnassa mukana oleva Ainomarja Sissala ei ole kokenut kritiikkiä Kainuussa vapaaehtoistyöstään. Esimerkiksi Lahdessa turvapaikanhakijoita vastaan mieltään osoittaneet heittelivät kivillä myös vapaaehtoistyöntekijöitä.
Maahanmuuttajanaiset ovat hyvin eri tasoisia, osa heistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa puolestaan on korkeasti koulutettuja, jotka puhuvat englantia.
Ainomarja Sissala
– Kertaakaan eteen ei ole tullut mitään. Olen miettinyt, että varmasti monesti kysymys on ennakkoluuloista ja tiedon puutteesta. Itselle oli aika avartava kokemus päästä vierailemaan maahanmuuttajapalveluissa.
– Suurin kielitaidottomuuden aiheuttama puute on se, että emme ota kontaktia näihin ulkomaalaisiin, emme mene juttelemaan. Mitä nopeammin he oppivat kielen, sitä paremmin he kotoutuvat Suomeen.
Sissala totea, ettei hän ole halunnut lukea tai kuulla turvapaikanhakijoihin liittyvistä kärjistyksistä. Hänelle riittää toimiminen pienessä ryhmässä.
Lukupiirissä on yleensä kerrallaan kolme opettajaa. Kaikkiaan heitä on yhdistyksessä kahdeksan. Nyt toiveena olisi saada perustettua toinen ryhmä Lohtajalle. Sissala muistuttaa, että toimintaan voivat tulla mukaan myös sellaiset naiset, joilla ei ole opettajataustaa.
