Inhimillinen draama havahduttaa EU-päättäjät
Yli 800 Eurooppaan pyrkijää hukkui laivaturmassa Libyan rannikolla. Kaksi päivää myöhemmin EU:n sisä- ja ulkoministerit hyväksyivät Luxemburgissa kymmenkohtaisen toimintaohjelman, jolla vahvistetaan Välimeren partiointia ja tuetaan turvapaikkaprosesseja Italiassa ja Kreikassa.
Pian myös EU-huippukokous julisti, että uudet kuolemat Välimerelllä pitää välttää. Päätettiin vahvistaa läsnäoloa Välimerellä ja taistella ihmissalakuljetusta vastaan. Toukokuun puolivälissä EU-komissio julkisti laajan siirtolaisuusohjelman. Ihmissalakuljetus ja laivaturmat kuitenkin jatkuvat.
EU hyväksyy Välimeren pelastusoperaation
EU:n ulkoministerit hyväksyivät Välimerelle uuden EUNAVFOR-operaation, joka ensivaiheessa tutki ihmissalakuljetusverkostoja ja -reittejä, ja alkoi sitten pelastaa merihätään joutuneita. Pelastusoperaatio saavutti täyden pelastusvalmiuden 27. heinäkuuta, ja sen avulla pelastettiin parissa kuukaudessa yli kaksi tuhatta ihmistä.
Lokakuussa koossa oli riittävästi kalustoa, ja operaatiota laajennettiin ihmissalakuljetuksen kitkemiseen. Jatkossa voidaan vallata ihmissalakuljettajien veneitä ja tarvittaessa tuhota ne. Operaatio keskittyy Libyan edustalla oleville vesille. Laajennetun operaation nimeksi annettiin Sophia, elokuussa saksalaisella aluksella syntyneen somalivauvan mukaan.
EU vääntää kättä 40 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittelusta
EU:n huippukokous käsitteli kaksivuotissuunnitelmaa 40 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittamisesta Kreikasta ja Italiasta muualle Eurooppaan sekä 20 000 kiintiöpakolaisen tavoitetta Lähi-idän pakolaisleireiltä. Asia herätti intohimoja jäsenmaissa.
Lopulta jäsenmaiden yhteenlasketut lupaukset nousivat vain 32 256 uudelleensijoitettavaan. EU:n sisä- ja oikeusministerit päättivät kuukautta myöhemmin (20.7.) uudelleensijoittamisesta, ja suunnittelivat, että loppujen 7 744 turvapaikanhakijan sijoittelusta päätetään loppuvuoden aikana.
Tulijoiden määrä hypähtää voimakkaasti - Balkanilla kansainvaellus
Samoihin aikoihin, kun EU kiisteli 40 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittelusta, Balkanille tulvi turvapaikanhakijoita Kreikan kautta. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex ilmoitti, että heinäkuussa Kreikkaan tuli ennätysmäärä ihmisiä, 49 550.
Elokuussa tulijoiden virta vain kiihtyi. Kuun kahdella viimeisellä viikolla tulijoita oli jo 75 000. Reitti kulki Turkista Kreikan saaristoon ja siitä eteenpäin Makedonian ja Serbian kautta kohti Unkaria. Italiaankin tuli yhä turvapaikanhakijoita – parikymmentä tuhatta elokuussa - mutta määrä ei kasvanut samaa tahtia.
Epätoivoiset perheet kahakassa Makedoniassa, Saksa avasi ovet syyrialaisille
Elokuun 21. päivänä tuhatkunta Eurooppaan pyrkivää kahakoi poliisin kanssa Kreikan ja Makedonian rajalla. Makedonia oli sulkenut rajan ja julistanut hätätilan. Epätoivoiset tulijat olivat yöpyneet rajalla ei-kenenkään-maalla ja odottaneet turhaan rajan avautumista. Makedonian halki oli parissa kuukaudessa vaeltanut 44 000 turvapaikanhakijaa.
Taustalla oli Saksan päätös olla käännyttämättä maahan saapuvia syyrialaispakolaisia. Dublinin sopimusta ei sovelleta, eli syyrialaisia ei palauteta siihen EU-maahan, jossa heidät oli ensin rekisteröity turvapaikanhakijoiksi – vaan heidän hakemuksensa voitiin käsitellä Saksassa. Saksa arvioi, että vuonna 2015 maahan tulisi 800 000 turvapaikanhakijaa. Myöhemmin arvio nousi.
Ihmissalakuljetuksen epäinhimillisyys järkyttää
Itävallassa, Burgenlandissa löydettiin ihmissalakuljettajien hylkäämästä kuorma-autosta 59 miestä, kahdeksan naista ja neljä lasta tukehtuneina. Auton sisäpinnoitetta oli raavittu rikki, ilmeisen pakoyrityksen aikana. Poliisi mukaan kuorma-auton ilmastointijärjestelmä ei toiminut, minkä takia kyydissä olleiden turvapaikanhakijoiden uskotaan tukehtuneen pian autoon nousun jälkeen
Ihmissalakuljetuksesta on paisunut miljardien liiketoimintaa, jopa tuottoisampaa kuin huumeiden tai aseiden salakuljetus. Europol arvioi, että Eurooppaan suuntautuvassa ihmissalakuljetuksessa puuhastelee jo 30 000 rikollista. Asiantuntijat arvioivat, että lähes jokaisen tulijan matkasta ainakin osan hoitavat ihmissalakuljettajat. Riski joutua huijatuksi, ryöstetyksi tai jopa tapetuksi on iso.
Unkari torjui tulijoita – ja teki rautatieasemalle motin
Maahanmuuttovastainen Unkari yritti estää tulijavyöryä pystyttämällä aitaa Serbian rajalle. Aita saatiin pitäväksi syyskuun puolivälissä. Tilanne kärjistyi Budapestissä, jossa poliisi esti turvapaikanhakijoita jatkamasta matkaa junalla kohti Itävaltaa. Parisen tuhatta turvapaikanhakijaa leiriytyi kaoottisissa oloissa asemalle.
Unkari päätti 5. syyskuuta sittenkin päästää Budapestiin leiriytyneet turvapaikanhakijat eteenpäin. Turvapaikanhakijat kuljetettiin Itävallan rajalle ja usutettiin ylittämään raja. Yksin lauantaina rajalle ajettiin toistasataa linja-autollista länteen pyrkijöitä.
Pikkupojan kohtalo liikutti ja suututti
Kolmevuotias syyrialaispoika Alan Kurdi ajautui rantaan Turkissa, Bodrumissa. Kuvat kuolleesta lapsesta liikuttivat laajasti eurooppalaisia. Myös monet läntiset valtionpäämiehet kommentoivat tapausta. Ihmisten tuntema myötätunto nosti useiden turvapaikanhakijoita auttavien avustusjärjestöjen lahjoitusmääriä.
Samaan aikaan alkoi vimmainen tapauksen taustojen selvittely. Kuvaa väitettiin ensin lavastetuksi, sitten alettiin tutkia isän kertomuksen todenperäisyyttä. Muut elossa selviytyneet matkustajat kertoivat, että isä oli itse kuljettanut onnettomuusvenettä. Isä menetti turmassa Alanin lisäksi toisen lapsensa ja vaimonsa.
Rajojen valvontaa kiristetään eri puolilla Eurooppaa
Syyskuun puolivälissä eri puolilla Eurooppaa otettiin uudelleen käyttöön rajatarkastuksia, ihmissalakuljetuksen pysäyttämiseksi. 13.-14.9. rajatarkastuksista ilmoittivat ainakin Saksa, Hollanti, Itävalta, Slovakia ja Tsekki.
Monet poliitikot toivat julki huolensa siitä, miten vapaan liikkuvuuden takaavalle Schengenin sopimukselle käy. Schengenin sopimus mahdollistaa väliaikaisen rajatarkastusten palauttamisen pakottavassa tilanteessa.
EU päätti turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelusta
EU:n sisäministerit hyväksyivät 120 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittamisen EU:n alueelle. 66 000 on määrä sijoittaa ensimmäisen vuoden aikana Italiasta ja Kreikasta, Unkari jää järjestelyn ulkopuolelle. Suomen osuus on 2400 turvapaikanhakijaa, ensimmäiset heistä saapuivat lokakuussa.
Tšekki, Slovakia, Romania ja Unkari äänestivät suunnitelmaa vastaan, läntisen jäsenmaat puolsivat uudelleensijoittamista. Sisäministeri Petteri Orpo äänesti Suomen puolesta tyhjää. Pääministeri Juha Sipilä selitti Suomen äänestyspäätöstä sillä, että se perustui syyskuun alussa tehtyyn hallituksen maahanmuuttopoliittiseen linjaukseen.
