Pohjois-Karjalassa kuoli 1970-luvun alussa 220–230 työikäistä miestä vuosittain sydänsairauksien vuoksi.
Pohjois-Karjala-projetin taustalla oli seitsemän maan tutkimus, joka kulki Suomessa nimellä Itä-Länsi-tutkimus, joka alkoi 1950-luvun loppupuolella. Idässä tutkittiin Ilomantsin miehiä ja lännessä Turun seudulla asuvia miehiä.
Tutkimus osoitti, että sydänsairaudet veivät miehiä mennessään huomattavasti enemmän idässä kuin lännessä. Seitsemän maan tutkimus osoitti myös, että sydänsairauksista johtuva kuolleisuus oli Suomessa muita maita korkeampi.
Kun Pohjois-Karjala-projektia alettiin suunnitella vuonna 1971, päädyttiin siihen, että tupakointi, korkea verenpaine ja korkea veren kolesteroli ovat tärkeimmät asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Sydänkohtaukset veivät miehiä
Pohjois-Karjalassa ihmiset olivat huolissaan huomattuaan, että miehiä kuolee sydäntauteihin. Ensimmäinen rintakipu ja sydänkohtaus vei kyliltä miehet.
Jos minä en olisi päässyt Pohjois-Karjala-projektin seulontatutkimukseen, olisin ollut nurmen alla jo montakymmentä vuotta.
Heimo Vartiainen
– Jos minä en olisi päässyt Pohjois-Karjala-projektin seulontatutkimukseen, olisin ollut nurmen alla jo montakymmentä vuotta, toteaa nyt 80-vuotias Heimo Vartinen Joensuun Enosta.
Vartiainen kertoo olevansa kotikylänsä Haapalahden ainoa vanha mies. Naapuriston miehet kuolivat nuorena, usein sydänkohtaukseen.
– Koko kylän isännät ovat kuolleet, yhtä vaille kaikki kansakoulukaverini ovat kuolleet, Vartiainen sanoo.
Vartiainen pääsi mukaan seulontatutkimukseen, jossa selvisi, että hänen kolesteroliarvonsa oli huimat 8,6. Se hätkäytti niin paljon, että tilallinen lopetti maidon juomisen ja voin käyttämisen.
Maallikkoavustajat veivät tietoa eteenpäin
Heimo Vartiaisesta tuli yksi Pohjois-Karjalan-projektin maallikkoavustajista, jotka veivät tietoa muun muassa ruuasta ja rasvasta eteenpäin.
Maaseudulla juotiin tilamaitoa, jossa oli rasvaa yli viisi prosenttia. Leivän päällä ja ruuanlaitossa käytettiin voita. Kun tietoa rasvan ja suolan vaarallisuudesta levitettiin, tilalliset kokivat senhyökkäyksenä.
Toiset suuttuivat minulle niin hirveästi, kun minä laitoin margariinia leivän päälle.
Heimo Vartiainen
Syttyi niin sanottu voisota.
– Erään kerran olimme Pohjois-Karjalan jalostusyhdistyksen hallituksen kokouksessa Lieksassa. Ruoka-aikaan ravintolassa jouduin vaihtamaan pöytää kesken ruokailun, kun toiset suuttuivat minulle niin hirveästi, kun minä laitoin margariinia leivän päälle.
– Meille tuli tora kesken syönnin. Katsoin parhaaksi poistua pöydästä.
Marttajärjestöillä merkittävä rooli
Tietoa suolan, rasvan ja tupakoinnin vaaroista levittivät myös Marttajärjestöt, jotka olivat projektin onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa.
Martat järjestivät esimerkiksi Pitkän iän pitoja. Pitoihin saapuivat kaikki kylän asukkaat ja tietoa saatiin levitettyä tehokkaasti.
– Sinne kutsuttiin kaikki kylän ihmiset, niin pipit kuin papit. Siellä oli hyvä foorumi esitellä kevyempää ruokavaliota. Tieto lähti hiljalleen kulkemaan, ilomantsilainen martta Maija-Liisa Jeskanen muistelee työtä.
Sinne kutsuttiin kaikki kylän ihmiset, niin pipit kuin papit.
Maija-Liisa Jeskanen
Martat veivät ihmisille esimerkiksi siemeniä ja myivät taimia. Järjestö keksi oivallisen keinon, joka toi kasvimaat lähemmäs kotia, pois navetan takaa ja imisten kilpailuhenkisyyden avulla saavutettiin hyviä muutoksia ruokavaliossa.
– Isännät antoivat upean paikan kasvimaalle ja tuli kilpailuhenki, että meidän porkkanat on komeempia, meidän kurpitsat isompia ja meidän kaalit kestävät koko satokaudesta seuraavaan satokauteen, Jeskanen kuvailee nauraen.
Koska kasvimaan antimia kasvatettiin ahkerammin, niitä piti myös hyödyntää aiempaa paremmin. Näin ruokavalioon lisättiin vihreyttä. Tietenkään kaikki isännät eivät kuitenkaan suostuneet syömään "pupujen ruokaa".
Martat neuvoivat ihmisiä hyödyntämään paremmin myös marjoja ja sieniä.
– Ihmiset huomasivat siitä olevan myös taloudellista etua.
Projektin perintö
Kun kuolleisuusluvut kääntyivät laskuun Pohjois-Karjalassa, eri toimijoille, jotka olivat osallistuneet projektiin se oli ilon päivä.
– Minä tietysti savolaisena hyppäsin pöydälle ja tanssin pari ripaskaa. Pieneltä osalta kuvittelin olevani joukossa, joka vaikutti asiaan, Maija-Liisa Jeskanen naurahtaa.
Minä tietysti savolaisena hyppäsin pöydälle ja tanssin pari ripaskaa.
Maija-Liisa Jeskanen
Pohjois-Karjala-projekti lopettiin 1997. Sydänkuolleisuus oli lähestynyt maan keskiarvoa. Nykyisin 40 työikäistä pohjoiskarjalaista miehestä menehtyy sydänsairauksiin vuosittain.
Pohjois-Karjala-projektia on kritisoitu, mutta myös ylistetty. Eri puolilta maailmaa käydään edelleenkin Pohjois-Karjalassa kuuntelemassa projektin perintöä ja oppeja. Projekti on ilmeisesti maailman tutkituin ja kirjoitetuin terveysohjelma.
Hyvä suunta kääntymässä
Pohjois-Karjala-projektin työtä jatkaa Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Nyt huoli on, että alkuperäisen projektin opit ovat unohtumassa.
On nähtävissä huolestuttavaa kehitystä.
Vesa Korpelainen
– On nähtävissä huolestuttavaa kehitystä. Tyydyttyneen rasvan saanti on lisääntynyt, kolesterolitasot sekä miehillä että naisilla nousivat Suomessa vuosien 2007–2012 välillä, Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskuksen terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen sanoo.
Myös suomalaisten suolankäyttö on lisääntynyt ja diastoliset verenpainetasot ovat lievässä nousussa.