Helsingin ydinkeskustassa Fredrikinkadulla on iso talo, jonka Suomen tataariyhteisö omistaa. Omassa käytössä on vain pari kerrosta, muu osa talosta on vuokralla. Tataarit saisivat periä jäseniltään veroja, mutta tarvetta ei ole, sillä vuokratulot riittävät rahoittamaan koko toiminnan.
– Jos rahaa olisi enemmän, silloin tulisi lisää velvoitteita. Kiinteistöjen hoitamisessa on ihan tarpeeksi hommaa, tataariyhdyskunnan puheenjohtaja Atik Ali sanoo.
Varakkuus on kertynyt vuosien saatossa. Tataarit tulivat Suomeen 1800-luvun lopussa tekemään kauppaa. Pitkä historia näkyy Fredrikinkadun moskeijassa. Joka paikassa on muistoja, tuliaisia kaukomailta, lahjoja entisiltä presidenteiltä, hienoja itämaisia mattoja.
Tataariyhteisössä suhtautumista naisiin ohjaavat hyvät tavat. Täällä kätellään myös naisia.
– Totta kai. Se kuuluu hyviin tapoihin, sukupuolesta riippumatta, sanoo Atik Ali. Hän ei myöskään vaadi naisvierailijoilta huivia.
– Kun musliminainen tulee moskeijaan rukoilemaan, hänen kuuluu pitää huivia. Se kuuluu tapoihin. Muilta naisilta emme sitä vaadi, puheenjohtaja Atik Ali sanoo.
– Kaikki mikä on suomalaisessa yhteiskunnassamme sallittua, säädyllistä ja laillista, on sitä myös täällä meidän moskeijassamme, Atik Ali lisää.
Moni voisi pitää Tataarimoskeijaa liberaalina. Atik Ali ilmaisee asian toisin.
– Käsitykseni mukaan on olemassa vain yksi islam. Me edustamme sitä. Joku toki voisi kutsua meitä maltillisen islamin edustajiksi, mutta sekin edellyttäisi, että islamissa olisi ääriliikkeitä. Minä en kuitenkaan pidä ääriliikkeitä ollenkaan muslimeina, Ali jatkaa.
Atik ei myönnä, että 600 jäsenen tataariseurakunta olisi maallistunut tai sen jäsenet muuttuneet tapamuslimeiksi.
– Ei missään nimessä. Olemme sekalainen seurakunta. Jotkut jäsenet harjoittavat uskoaan aktiivisemmin, osa vähemmän aktiivisesti. Jos joku on harras muslimi, se on hänen oma asiansa, Atik Ali lisää.
Lönnrotinkadun moskeija
Roihuvuoren moskeija
Tataarimoskeija
Pakistanilainen moskeija Kalliossa
Shiiamoskeija