Turvapaikanhakijoiden sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on alkutekijöissään. Varsinaisen yhteiskunnan hoitaman kotouttamisen piiriin tulija pääsee vasta oleskeluluvan saatuaan, eli ehdittyään olla Suomessa kuukausia, mahdollisesti jopa vuosia.
Lupapäätöstä odottavien ihmisten sopeuttaminen on vastaanottokeskusten harteilla eikä sopeuttamiseen ole akuutin kriisin aikana paukkuja riittänyt.
– Henkilökunnan aika on kulunut lähinnä majoituspaikkojen järjestämisessä, juuri muuhun eivät voimavarat ole riittäneet varsinkaan uusissa vastaanottokeskuksissa, kertoo SPR:n Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen.
Henkilökunnan aika on kulunut lähinnä majoituspaikkojen järjestämisessä, juuri muuhun eivät voimavarat ole riittäneet.
Ari Haaranen
– Kaikissa uusissa yksiköissä ei ole pystytty järjestämään suomen kielen opetusta, Haaranen jatkaa.
Syksyn aikana SPR on perustanut Lapissa vastaanottokeskukset ensin Tornioon ja sen jälkeen Tervolaan, Kolariin ja Kemijärvelle.
Lisäksi Kemissä ja Rovaniemellä vastaanottokeskusten asukasmääriä on kasvatettu sekä Rovaniemellä on järjestetty hätämajoitusta. Tornioon perustettu järjestelykeskus on helpottanut tilannetta vastaanottokeskuksissa.
– Tilanne on nyt huomattavasti rauhoittunut, muistuttaa Haaranen.
Tilanne vakautumassa lähiaikoina
Haaranen uskoo, että esimerkiksi suomen opetus saadaan lähiaikoina oikealle tolalle. Pidempään toimineissa vastaanottokeskuksissa suomenopetusryhmät ovat toimineet.
– Meillä on edelleen kaksi suomenopettajaa, vaikka asukkaiden määrä on kasvanut kolmestasadasta viiteensataan, sanoo SPR:n Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Virpi Pakisjärvi.
– Kaikille taataan vähintään sopeuttamislain mukaiset kaksi opetustuntia, hän jatkaa.
Kemin, kuten Rovaniemenkin, vastaanottokeskus on turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua muuttunut läpikulkupaikaksi.
– Osa viettää Kemissä vain muutamia päiviä ennen kuin jatkaa matkaansa muihin keskuksiin. Heille ei ole mielekästä aloittaa kieliopetusta vielä Kemissä, sanoo Pakisjärvi.
Vertaistuella kulttuuri tutuksi
Suomen tunneilla tulijoille opetetaan kielen lisäksi suomalaista kulttuuria.
– Myös muissa yhteyksissä tulijoille kerrotaan, miten Suomessa on tapana toimia, sanoo Pakisjärvi.
Vertaisopetustakin on tarjolla. Esimerkiksi Kemin vastaanottokeskuksessa on asukkaita, jotka ovat olleet Suomessa jo pidempään. Tapana on, että suomalaisiin tapoihin tuntuman saaneet kertovat miten välttää pahimpia sudenkuoppia.
Arkinen yhdessä tekeminen luo suhteita
Lupakäsittelyn aikana Suomeen sopeutumista helpottaa myös mahdollisuus tehdä työtä, lähinnä talkoita, ja luoda arkielämän suhteita kantaväestöön.
– Vastaanottokeskuksen asukkaat ovat muun muassa lajitelleet lahjoitustavaroita yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa, kertoo Pakisjärvi.
Luontevia kanssakäymisen väyliä syntyy muun muassa yhdistysten kautta. Esimerkiksi Kemissä ovat aiemmin turvapaikanhakijat vierailleet säännöllisesti vanhusten palvelutalolla.
– Valitettavasti henkilökunnalla on tällä hetkellä hyvin vähän aikaa etsiä aktiivisesti yhteistyökumppania paikallisista yhdistyksistä. Jos aloite tulee yhdistykseltä, niin niihin ehdimme tarttua, sanoo Pakisjärvi.
Uusilla vastaanottokeskuspaikkakunnilla on luotu suhteita kuntiin.
– Kuntien kanssa on asioita mietitty, mutta vielä ei olla päästy konkreettisen tekemisen vaiheeseen, kertoo Ari Haaranen.