Suomalaisista 5–10 prosentilla on lukihäiriö. Uutta teknologiaa on valjastettu viime vuosina onnistuneesti lukihäiriöisten avuksi. Oikolukuohjelmat ovat tuttuja mutta harvempi on huomannut, että omalla koneella tai tabletilla puheen voi vaivattomasti muuttaa tekstiksi tai toisinpäin.
Puheentunnistuohjelmat toimivat usein ilman lisävarusteita mutta kohtuullisen pienellä kustannuksella niistä saa vielä parempia. Esimerkiksi skannauskynät ja langattomat kaiuttimet voi liittää helposti omaan koneeseen.
– Internetiä osataan käyttää mutta koneen esteettömyysominaisuuksia ei tunneta, sanoo Apuvälinekeskuksen apuvälineasiantuntija Pauli Sarsama.
Opiskelu korkeakoulussa onnistuu
Lukihäiriöisen opiskelua lukiossa ja yliopistossa voidaan helpottaa monella tavalla. Tyypillistä on lisäajan antaminen kokeissa, oman tilan järjestäminen, mahdollisuus yksilöllisiin tentteihin ja apuvälineiden käyttö.
Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa keskivaikean tai vaikean lukihäiriön perusteella voi saada erilaisen kuullunymmärtämiskokeen, lisäaikaa kirjallisessa kokeessa, erillisen koetilan, oikeuden käyttää tietokonetta ja isokirjaimiset tehtävät.
Myös yliopistot ovat ottaneet lukihäiriöisten oikeudet huomioon. Muutosta ovat vauhdittaneet Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa eli ESOK-hanke, joka päättyi vuonna 2011. Viime vuoden vaihteessa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki on myös vauhdittanut muutosta parempaan. Sen mukaan oppilaitos syyllistyy syrjintään, jos se ei suostu kohtuulliseen mukautukseen opiskelun järjestämisessä.
Käytännöt vaihtelevat yliopistoittain tai jopa tiedekunnittain. Lisäajan ja erillistilan lisäksi mm. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa kursseja verkko-opetuksena, kirjoitusklinikan apua ja opintopsykologin palveluja, samoin kuin mm. Oulun yliopisto. Yliopistoissa yleisesti myös suositellaan, että kirjoitusvirheet eivät vaikuta arvosanoihin.
Jyväskylän yliopiston kirjastosta on mahdollista lainata iPadeja, joissa on sovelluksia kirjoittamisen ja lukemisen helpottamiseksi. Vaasan yliopiston kirjastossa voi saada kurssikirjoihin normaalia pidemmän laina-ajan.
Vaasan yliopiston esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä muistuttaa kuitenkin, että muissa Pohjoismaissa palveluja on enemmän.
Myös ajokortin teoriakokeen suorittamiseen saa käyttää tunnin, ja kokeen vastaanottaja voi vielä selventää epäselväksi jääviä kohtia. Kymmenen sekunnin reaktiokoetta ei siis vaadita.
– Lukihäiriöisten määrä on kasvanut jatkuvasti, sanoo tutkintovastaava Jorkka Terkko Ajovarmasta.
Työpaikalla ratkaisee esimiehen asenne
Työssä lukihäiriöinen pärjää yhtä hyvin kuin opiskelussakin mutta käytännössä työnantajan asenne on ratkaiseva. Kiristynyt työtahti on hankaloittanut lukemis- ja kirjoittamisongelmista kärsivien asemaa.
Moni työnantaja epäröi viimeistään siinä vaiheessa kun asiakkaat saavat tietää asiasta. Taloushallintoalalla työskentelevä Karin (nimi muutettu) kehuu työnantajansa hankkimia apuvälineitä mutta sanoo, että asiakkaille työntekijän lukihäiriöstä ei haluta kertoa.
– Varmaan syynä on se, että työntekijä leimataan silloin helposti tyhmäksi.
Karin sanoo työn sujuvan hyvin mutta hän haluaa kaikki toimeksiannot kirjallisesti ja tarkistaa aina tekemänsä työn tietokoneohjelmien avulla.
Karinin lukihäiriö havaittiin vasta aikuisena. Hän oli jo ehtinyt käydä koulut ja asettua työelämään.
– Se selitti lopulta miksi minulla oli ongelmia mm. kielten kanssa vaikka olin muuten hyvä oppilas.
Paljastuuko lukihäiriöriski jo vauvana?
Helsingin yliopistolla ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on meneillään hanke, jossa tutkitaan sekä lukihäiriöisten että häiriöttömien vanhempien vauvoja. Alustavia tuloksia on jo saatu.
– On huomattu, että riskivauvat eivät erota puheäänteitä samalla tavalla kuin muut, sanoo psykologian professori Teija Kujala Helsingin yliopistosta.
Lukuvaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä. Peruskoulussa lapsen luku- ja kirjoitusnopeuden voi tarkistaa erityisopettaja mutta lukioissa ja ammattikouluissa käytetään ryhmäseulontaa.
– Kaikki tapaukset eivät seulonnassa paljastu, mutta lukivaikeuden tunnistaminen on seulontojen myötä parantunut, kertoo Kuntoutussäätiön neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari.
Nuorten ja nuorten aikuisten seulontamenetelmä kehitettiin vuonna 2004. Aikuisille soveltuvat yksilölliset lukitestit kehitettiin hieman myöhemmin.