Emeritusprofessori Esko Valtaoja ottaa yleisönsä ajankohtaisella heitolla.
– Edellinen hallitus tilasi Himaselta 700 000 eurolla neuvoja, minulta nykyinen hallitus saa apuja puolella miljoonalla, sanoo Valtaoja.
Mikkelin Mikpoliin kerääntynyt yleisö hyrähtelee. PowerPoint-esityksessä vilistää kuvia, joilla Valtaoja tykittää pessimismiä kumoon. Sarjakuvia, lehtiotsikoita, kuva vessanpöntöstä. Välillä Valtaoja keskittyy todistamaan luuloja vääriksi tilastojen avulla.
– Me seuraamme maailmaa tarkasti somessa, mutta uutiset eivät ole se, mitä todella tapahtuu. Haluamme nähdä maailman synkempänä, ja siksi meille tehdään synkkiä uutisia. Luotamme liikaa luuloon. Pitäisi päästä väärästä pessimismistä realismiin, toteaa Valtaoja.
Valtaoja pyrkii monilla tavoin todistamaan, että maailma on parempi paikka kuin me haluamme tunnustaa. Hän muistuttaa, että olemme esimerkiksi päässeet orjuudesta ja naisetkin saavat jo yksin avata pankkitilin, eikä siitä ole kovinkaan kauan, kun asiat olivat toisin. Muistelemamme lamat näkyvät bruttokansantuotetta mittaavissa tilastoissa loppujen lopuksi pieninä poikkeamina.
Valtaoja sanoo, että 50 vuoden päästä emme muista, kuka on Vladimir Putin. Emeritusprofessorin mukaan maailmanhistoria kääntää kylkeään poliittisenkin kuohunnan keskellä, ja todellinen kehitys ja kasvu on tieteen, parempien ajatusten ja kehittyvän teollisuuden yhteispeliä.
– Vaikka viime vuonna sodissa kuoli 150 000 ihmistä, tuskin koskaan on ollut niin rauhallista kuin nyt. Ei muisteta sitä, mitä on ollut, vaan päivitellään, mikä tilanne nyt on. Meidän pessimismimme tahtoo sokaista meidät. Emme herää yöllä miettimään, mitä teimme oikein, vaan mitä teimme väärin.
Valtaoja kannustaa tieteentekijöitä ja päättäjiä pohtimaan nimenomaan sitä kysymystä, mitä on tehty oikein.
Edellinen hallitus tilasi Himaselta 700 000 eurolla neuvoja, minulta nykyinen hallitus saa apuja puolella miljoonalla.
Tulevaisuus on kiinni huipputeknologiasta, ei metsästä tai luomusta
Vaikka emeritusprofessori näkee monen asian olevan paremmin kuin luulemme, Valtaojaa kismittää suomalaisen tieteen ja tutkimuksen tila. Hän on huolissaan siitä, että tilastojen mukaan viittaukset suomalaiseen tutkimukseen ovat viime vuosina vähentyneet. Myös patentteja rekisteröidään Valtaojan mielestä Suomessa huolestuttavan vähän.
– Me emme elä Tukkijoella-näytelmän todellisuudessa. Jos Suomi elää 100 vuoden päästä metsästä, sitten on vajottu alas. Riemuitsemme sellutehtaasta ja yksittäisestä laivatilauksesta, mutta sillä ei pidemmälle eletä suuressa globaalissa maailmassa, lataa Valtaoja.
Valtaojan mukaan Suomessa eletään kuvitelmassa, että meillä on huipputeknologiaa. Valtaojaa hymyilyttää, että cleantechista puhutaan nyt Suomessa, kun muualla maailmassa siitä kohkattiin jo kymmenen vuotta sitten.
– Nokia-huuma sai meidät uskomaan, että elämme teknologian huipulla. Etelänaapurissamme Virossa on kuitenkin jo satsattu esimerkiksi satelliitteihin. Suomen tulevaisuus ei ole sellussa ja laivateollisuudessa, vaan huipputeknologiassa ja paremmassa tieteessä ja osaamisessa. Tieteen rahoitus on laskenut viimeiset 15 vuotta, tämä ei ole vain tämän hallituksen asia. Nykyhallitus vain kiihdyttää tätä väärää kehitystä.
Valtaoja toteaa, että haaveilu paluusta luontoon ei vie Suomea eteenpäin. Valtaojan tulkinta, että myöskään luomun varaan ei kannata kasvuodotuksia ladata, sillä tulevaisuus on geenijalostuksen ja tehomaatalouden aikaa, kirvoittaa yleisöstä kommentteja.
– Voin toimittaa asiasta tuoreita tilastoja, lupaa Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen.
Jokaisen ei tarvitse osata koodata
Luennon jälkeen Valtaojalla on hetki aikaa istahtaa haastatteluun avaamaan ajatuksiaan pessimismin vaaroista. Sitten hänen on määrä rientää takaisin Helsinkiin. Kuukausi sitten eläkkeelle jääneen emeritusprofessorin päivät ovat niin kiireisiä kuin hänelle muut eläkeläiset povasivat.
Valtaojan mielestä pessimismin pahin ominaisuus on, että se toteuttaa itse itseään. Pessimismistä luopuminen toisi emeritusprofessorin mukaan paremmin nukuttuja öitä ja intoa tehdä asioita paremmin.
– Meidän pitää nähdä mokat ja haasteet ja suhteuttaa ne toisiinsa. Jos kaikki saarnaavat, että maailma on menossa loppuaan kohti, eikä ole kuin huonoa odotettavissa, onko ihme, jos nuoriso ei viitsi tehdä mitään ja lähteekin ostarille kittaamaan kaljaa. En yritä välittää optimistista viestiä, vaan realistista. Pitää koittaa nähdä valoa, aina on toivoa.
Valtaojan mukaan koskaan maailman tila ei ole kohentunut niin kohisten kuin meidän aikanamme. Valtaojan mielestä tiede kykenee ratkaisemaan ne ongelmat, joita näemme nyt, eikä se edellytä edes sitä, että kaikki osaavat koodata.
– Kyllä huippuosaajia tarvitaan, mutta kyllä yleissivistys on kaiken pohja. Perustieto maailmasta on paras pessimismin estäjä. Se ei tarkoita, etteikö Suomessa pitäisi satsata huippuosaajiin.
– Kun autot yleistyivät, ajateltiin, että kaikkien pitää alkaa autonkorjaajiksi, jotta voi autolla ajaa. Koodaamista voisi verrata tähän. Kaikkien ei tarvitse osata koodata, tärkeämpää olisi oppia ymmärtämään, mihin koodaamista voi käyttää ja mitä koodataan.