Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Jari Sinkkonen: Suosittelen pelitöntä viikkoa lasten liikapelaamisen hillitsemiseksi

Jokapäiväinen vääntö lasten tietokonepelaamisesta väsyttää vanhemmat ja myrkyttää kodin ilmapiirin. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kannattaa kokonaan pelittömiä päiviä tai viikkoja. Ilta-aika tulisi rauhoittaa pelaamiselta.

Tietokonepelin hahmo.
Kuva: Abedin Taherkenareh / EPA
Minna Rinta-Tassi
Avaa Yle-sovelluksessa

Jos lapset pelaavat tietokonepelejä useita tunteja päivittäin monta vuotta, on vanhempien huoli aiheellinen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

Vanhemmat pyytävät häneltä apua ja neuvoja lukuisiin erilaisiin kasvatuspulmiin. Vanhempainilloissa Sinkkonen saa eniten vastata lasten ja nuorten netin käyttöä tai pelaamista koskeviin kysymyksiin.

Jari Sinkkonen ei tyrmää pelaamista, mutta ei tyrkytäkään.

Mitä hyötyä tai haittaa lapsille on tietokonepelien pelaamisesta?

– Pelaamiseen pätee vanha sanonta: hyvä renki ja huono isäntä. Ymmärrän, miksi tietokonepelaaminen on kiinnostavaa. Se on valtavan stimuloivaa, vauhtia ja meininkiä riittää. Ei niiden pelaamisessa ole pahaa sinällään, Jari Sinkkonen sanoo.

–  Kun pelaamiseen käytetään rajallinen aika ja noudatetaan ikärajoja niin mikäs siinä. Miksi lapsi ei saisi rentoutua ja viihtyä niiden parissa, siitä vaan. Mutta niiden aiheuttamia lieveilmiöitä ei huomioida tarpeeksi ja ne ohitetaan liian helposti.

Jari Sinkkonen haluaa korostaa, että ongelmia ei aiheuta kaikki pelaaminen, vaan etenkin väkivaltapelit ja niihin käytetty aika.

Mikäli kavereiden kanssa oleminen on ruudun tuijottamista yhdessä, eivät siinä vuorovaikutussuhteet kehity.

Jari Sinkkonen

– Mikäli kavereiden kanssa oleminen on ruudun tuijottamista yhdessä, eivät siinä vuorovaikutussuhteet kehity. Jos lapsi harrastaisi saman ajan jotain muuta, leikkisi pihalla tai lukisi, kuinka paljon vivahteikkaampaa elämä olisi. Eli pitää muistaa, että lapsi tarvitsee päiväänsä muutakin kuin pelaamista.

Miten kauan päivässä 7–12-vuotias lapsi voi pelata tietokonepelejä?

–  Joissakin perheissä kolme kertaa puoli tuntia viikossa on sopiva, joissakin enemmän. Peliaikaa säätelevät lapsen persoonallisuus ja temperamentti. Pelitön viikko -käytäntö on mielestäni erittäin suositeltava.

Pitäisikö myös vanhempien opetella pelaamaan ja pelata lasten kanssa?

– Ei pitäisi opetella. Olen ihan eri mieltä kuin monet pelitutkijat. Pitää katsoa olan yli ja kysyä, mitä tässä pelissä on tarkoitus tehdä, mutta itse ei tarvitse pelata.

Kannattaisiko perheessä laatia pelaamisen pelisäännöt?

– Joissakin perheissä ne toimivat, kaikissa ei edes tarvita. Tietysti jos on sisaruksia ja käytössä vain yksi kone, on huolehdittava, että kaikki saavat pelata tasapuolisesti lasten iät huomioonottaen.

Jari Sinkkonen.
Jari Sinkkonen. Kuva: Yle

– Kannattaisi kirjata peliaika ja mielellään pelittömät päivät. Jos on sovittu tietty aika illalla jolloin viimeistään laitetaan pelikoneet kiinni, niin sitä tulee noudattaa.

Jari Sinkkosen mielestä myöhäinen ilta tulisi rauhoittaa pelaamiselta.

– Ehdottoman tärkeä ohje on, että ennen nukkumaan menoa ei saa pelata. Pelaaminen on lopetettava mielellään kaksi tuntia aikaisemmin, jotta yöstä tulee rauhallinen.

Voiko pelaamiskieltoa käyttää rangaistuskeinona?

– Mielestäni on kaiken kaikkiaan harmi, että elämä alkaa pyöriä niin merkityksettömän asian kuin pelaamisen ympärillä. Mielelläni soisin käytettävän muita keinoja rangaistuksena kuin pelaamiskielto tai palkitsemiskeinona uuden pelin ostamista.

Milloin lapsen pelaamisesta pitäisi olla huolissaan?

– Kun pelaaminen vaikuttaa negatiivisesti koko perheen ilmapiiriin ja peleistä tulee huomattavasti itseään suurempi asia. Perhe-elämä ei voi pyöriä vain pelaamisen ympärillä. Vanhemmat väsyvät jokapäiväiseen vääntöön.

Mitä tehdä, jos lapsen pelaamisesta on tullut ongelma?

– Kiinassa ja Yhdysvalloissa on jo klinikoita, joihin viedään peliriippuvaisia lapsia katkaisuhoitoon. Liiallinen pelaaminen ei ole leikinasia. Meilläkin on pieni joukko lapsia, jotka ovat alttiita jäämään pelaamiskoukkuun ja uppoamaan fantasiamaailmoihin. Voisi miettiä, että jos menisi nassikan kanssa uimahalliin uimaan.

Lasten ja nuorten peli- ja nettiriippuvuudesta kerrotaan Kustannus Oy Duodecimin tiistaina julkaisemassa kirjassa Pulassa lapsen kanssa. Teoksessa lääketieteen tohtori, lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Jari Sinkkonen ja lääketieteen tohtori ja neurobiologian dosentti Laura Korhonen kirjoittavat lasten kasvattamiseen liittyvistä pulmista.

Suosittelemme sinulle