Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Datakeskus on kunnanjohtajan märkä uni – katso kartalta, missä ne ovat ja mihin niitä halutaan

Analyysi: Suomen maaperä ja ilmasto sopivat datakeskuksille juuri niin hyvin kuin joulupukillekin. Ei siis ihme, että kunnat ja kaupungit Helsingistä Rovaniemelle ovat näiden jätti-investointien perässä. Vasta harvat ovat jahdissa onnistuneet.

Facebookin servereitä
Facebookin serverikeskus Ruotsin Luulajassa. Kuva: Susanne Lindholm / EPA
Anna Hurtta,
Antti Oksanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos kansainvälinen yritys pohtii datakeskuksensa sijaintipaikkaa pelkkien faktojen valossa, niin oikea vastaus on Suomi – tai joku muu Pohjoismaa.

Varma ja kohtuuhintainen energia, kylmä ilmasto ja merivesi jäähdytykseen, eikä maanjäristyksiä. Pistämättömiä kilpailuetuja! Miksi yritys edes harkitsisi palvelintensa sijoittamista esimerkiksi Espanjaan?

Ruotsi jyrää Pohjoismaissa

Datakeskuksia kuitenkin on myös lämpimissä maissa, sillä pelkkä maantiede tai edes valmis infrastruktuuri ei ratkaise kansainvälisen yrityksen valintaa. Yritysten investointeja eivät ohjaa pelkät kannattavuuslaskelmat, vaan kohdemarkkinan koko ja pinttynyt tapa sijoittua kansainväliseen bisneskeskukseen.

Yhdysvaltalaiset ja aasialaiset ict-yritykset pitävät Euroopan pääkonttoriaan tyypillisesti Alankomaissa tai Iso-Britanniassa. Pohjoismaiden aluepääkonttori on puolestaan useimmiten Ruotsissa. Datakeskukset päätyvät helposti samaan maahan.

Suomen datakeskuskauppiaiden pitää siis kilpailla vanhoja asetelmia ja perinteitä vastaan. Googlen rakennettua oman konesalinsa Summan vanhaan paperitehtaaseen myyntityö kuitenkin helpottui. Nettijätti on vahva referenssi, joka laittoi Suomen kansainvälisten datakeskusoperaattorien kartalle.

Skarppausta myyntityöhön

Googlen tulo Haminaan herätti muidenkin kuntien ja kaupunkien elinkeinoviranomaiset. Alasajetun "vanhan" teollisuuden tuotantolaitokset sopivat mainiosti datakeskuksille, jotka puolestaan pyörittivät räjähdysmäisesti kasvavia pilvipalveluja.

Kunnat perustivat nopeasti uusia virkoja ja investointikehitysyksiköitä saadakseen omansa kansainvälisestä kasvumarkkinasta. Valtakunnallisella tasolla datakeskushankkeita edistää Finpron alainen Invest in Finland. Yhteistyö sen ja alueellisten toimijoiden välillä on edelleen liian vähäistä.  Pahimmassa tapauksessa Suomi saattaa menettää investoinnin sen takia, että useampi alue käy koputtamassa samaan aikaan saman ulkomaisen yrityksen ovea. 

Datakeskukset ovat silti Suomen muuten synkeän investointitaivaan valopilkku. Viidessä vuodessa maahan on saatu tyhjästä lähes kahden miljardin euron arvosta ulkomaalaisia datakeskuksia – kotimaisten toimijoiden lisäksi. Niiden suora työllistämisvaikutus on tunnetusti rakennusvaiheen jälkeen vaatimaton, mutta paikalliset alihankkijat ja palveluyritykset saavat kestävän piristysruiskeen.

Silti puhumme edelleen alihyödynnetystä investointimahdollisuudesta. Kymmenet kohteet eri puolilla maata odottavat edelleen uusia konesaleja. Ilman raudanlujaa panostusta myyntityöhön ja sen koordinaatioon valtakunnallisella tasolla ne jäävät tyhjiksi.

Yle Uutiset pohtii tämän päivän aikana usean näkökulman kautta datakeskusten merkitystä Suomen taloudelle.

Kartalla on näkyvissä merkittävimpiä Suomessa toimivia datakeskuksia (suuruudeltaan yli 1 MW) sekä vapaita paikkoja, jotka ovat tarjolla datakeskuskäyttöön. Toiminnassa olevien keskusten sijainti on suuntaa antava. Valitsemalla kohteen saa näkyviin lisätietoa. Lähde: Invest in Finland

Suosittelemme sinulle