Lahden Kujalassa maisemoidaan käytöstä poistettua kaatopaikkaa. Kaupunki alkoi kasata paikalle kaatopaikkaa 1950-luvulla suon päälle. Kaatopaikan pohjalla ei ole minkäänlaista perustaa suojaamassa luontoa jätteistä tulevilta myrkyiltä.
Vuosikymmeniä sitten tehdyt virheet maksavat jäteyhtiölle runsaat puoli miljoonaa joka vuosi, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Nyt jätevuorelle tehdään jälkihoitoa, ettei ympäristö vaarannu. Kasan sisältö on täysi arvoitus.
– Tarkkaan ottaen me emme tiedä, mitä tänne on aikanaan sijoitettu lahtelaisesta teollisuudesta ja kotitalouksista. Ensimmäinen ongelmajätelaitoshan tuli Suomeen vasta 1980-luvun lopulla, ja sen jälkeen kaatopaikoilta alkoi kadota näitä vaarallisia jätteitä, kertoo kehityspäällikkö Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.
Vanhat virheet maksaa kansalainen
Vastuu suljetun kaatopaikan jälkihoidosta kestää jopa kolmekymmentä vuotta. Hoitokustannukset riippuvat siitä, kuinka paljon työtä hoito vaatii.
Lahdessa työtä on paljon – maanrakennustyötkin kestäväainakin kymmenen vuotta. Se johtuu kaatopaikan iästä. Vanhin osa jätevuoresta on painunut niin pahoin kasaan, että maisemointiin ja muuhun jälkihoitoon vaaditaan paljon maa-ainesta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on suljettu satoja kaatopaikkoja, joten emme ole yksin tämän ongelman kanssa.
Tuula Honkanen
Loppulaskun maksaa tavallinen kansalainen jätemaksujen muodossa. Vakituisen asunnon ekomaksu nousee ensi vuonna Päijät-Hämeessä 4 euroa. Suljettuja kaatopaikkoja on käytännössä joka kunnassa.
– Kustannuksia on kaikkialla maassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on suljettu satoja kaatopaikkoja, joten emme ole yksin tämän ongelman kanssa, muistuttaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen.
Ennaltaehkäisy on vahingonkorjausta halvempaa
Vanhojen jätevuorten jälkihoito maksaa jopa satojatuhansia euroja vuodessa. Toisessa vaakakupissa painaa kuitenkin se, että mahdollisten ympäristövahinkojen korjaaminen on vieläkin kalliimpaa.
Ensimmäinen ongelmajätelaitoshan tuli Suomeen vasta 1980-luvun lopulla.
Antti Leiskallio
Esimerkiksi Heinolassa vanha kaatopaikka saastutti pohjavesialuetta, ja se maksoi kunnalle miljoonia euroja. Näillä toimilla ostetaan siis turvallisempaa tulevaisuutta.
– Jos sellainen vahinko tapahtuu, niin sen kustannukset ovat ennalta arvaamattomat, painottaa kehityspäällikkö Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.