Suomeen on noussut muutamassa vuodessa suuri joukko datakeskuksia, ja vielä suurempi joukko voi olla pian rakenteilla.
Konesalit ovat uutta teollisuutta, josta kilpaillaan nyt kynsin hampain. Ne ovat myös suuren luokan sähkönkuluttajia. Muun muassa Googlen, Microsoftin ja Yandexin jättimäisissä konesaleissa ruksuttavat palvelimet vievät jo kolme prosenttia kaikesta Suomen sähköenergiasta.
Samalla konesalit tuottavat lämpöä, joka pusketaan jäähdytysjärjestelmien mukana joko suoraan ulos tai mereen. Viileä ilmasto ja kylmä merivesi ovatkin Suomen kilpailuvaltteja kansainvälisten keskusten houkuttelussa.
Jos konesali kytketään kaukolämpöverkkoon, siitä saadaan noin 1,3 kertaa enemmän lämpöä ulos, mitä se kuluttaa.
Jari Innanen, Finnish Data Center Forum
Toisinkin voisi olla, sanoo Jari Innanen. Hän vastaa konesaliliiketoiminnasta Granlundilla, joka suunnittelee konesaleja. Lisäksi Innanen toimii puheenjohtajana Finnish Data Center Forumissa (FDCF). FDCF on konesaliammattilaisten verkosto, joka kehittää alaa Suomessa.
– Jos konesali kytketään kaukolämpöverkkoon, siitä saadaan noin 1,3 kertaa enemmän lämpöä ulos kuin mitä se kuluttaa, Innanen sanoo.
Esimerkkejä löytyy jo. Venäläisen Yandexin konesalin hukkalämpöä virtaa Mäntsälän energian kaukolämpöverkkoon. Sillä lämmitetään Yandexin mukaan jopa 5 000 omakotitaloa. Tiedon ja Elisan konesalit lämmittävät Fortumin kautta noin tuhat espoolaiskotia vuodessa. Telecity pyörittää Helsingin keskustassa kahta konesalia, joiden jäähydytysvesi palaa Helsingin Energian lämpöverkkoon.
Myös Sonera on ilmoittanut keräävänsä talteen hukkalämmön, kun jättimäinen konesali valmistuu vuonna 2017 Helsinkiin.
Mutta Suomessa on yhteensä noin tuhat konesalia. Niistä suurin on toistaiseksi Googlen konesali Haminassa. Sieltä kaukolämpöä ei heru, vaan lämpö virtaa muun muassa jäähdytysvetenä takaisin Suomenlahteen.
– Jos Googlella olisi lämmöntalteenottoratkaisu, voi kysyä, kuinka paljon Haminan kaupunki saisi siitä lämpöä, Innanen pohtii.
Yli 300 000 omakotitalon lämpö valuu hukkaan
Tarkkaa vastausta on vaikea saada, sillä konesaleille kulutetun sähkön määrä on tarkoin varjeltu liikesalaisuus. Googlen viestinnästä kerrotaan, että hukkalämmöllä lämmitetään toistaiseksi vain Googlen omia tiloja.
Tämä onkin tyypillistä, pienimuotoista lämmön talteenottoa, jota moni konesali tekee, sanoo Innanen.
Jos tämä kunnolla löisi läpi, arviolta puolet kaikista konesaleista voisi tuottaa lämpöä. Sillä lämmittäisi arviolta 330 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa.
Jari Innanen, Finnish Data Center Forum
– Mutta se on yksi prosentti kaikesta lämmöstä. Loput 99 prosenttia pusketaan harakoille.
Kaiken kaikkiaan Suomen datakeskusten hukkalämmöstä otetaan talteen tällä hetkellä enintään viisi prosenttia, Innanen arvioi. Koko potentiaalia voi arvioida tarkkojen lukujen puutteessa maan sähkönkulutuksen pohjalta. Konesalien kuluttama kolme prosenttia vastaa noin 11 terawattituntia.
– Jos tämä kunnolla löisi läpi, arviolta puolet kaikista konesaleista voisi tuottaa lämpöä. Sillä lämmittäisi arviolta 330 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Jos niissä on jokaisessa neljä ihmistä, se tarkoittaa yli miljoonan ihmisen asuintaloa, Innanen laskee.
Konesalit ilmoittavat usein niin sanotun tehon tarpeensa. Esimerkiksi Sonera on kertonut rakentavansa 30 megawatin konesalia. Mittaluokka vastaa Googlen salia. Sillä lämmittäisi jopa parikymmentätuhatta omakotitaloa.
– Helsingin Energia tarvitsisi yhden voimalaitoksen vähemmän, Jari Innanen heittää karkean arvion.
"Sen toteuttaminen maksaa enemmän, kuin mitä siitä on varsinaisesti hyötyä"
Se, miksi tapaukset, joissa konesali ja energiayhtiö tuottavat lämpöä yhteistyössä, voi laskea vielä yhden käden sormilla, hämmästyttää Jari Innasta.
– Lähtökohtaisesti se tuottaa aina säästöjä. On hyvin tarkoituksenmukaista tuottaa lämpöä, mikäli tämä konesali sijaitsee oikeanlaisessa paikassa lähellä kaukolämpöverkostoja.
Jos konesaleista kysyy, suurin kysymys on juuri sijainti. Kaukolämpöverkkoon on helpompi liittyä, jos se on vieressä. Osa, esimerkiksi CSC:n konesali sijaitsee Kajaanissa keskustan ulkopuolella, UPM:n entisessä paperitehtaassa.
– Tällä hetkellä se ei kannata. Sen toteuttaminen maksaa enemmän, kuin mitä siitä on varsinaisesti hyötyä, toimitusjohtaja Kimmo Koski CSC:ltä sanoo.
Hän kuitenkin kertoo, että selvityksiä lämmön talteenotosta on tehty.
Jos konesali perustetaan vanhaan rakennukseen, kuten paperitehtaaseen, ei ole yhtä helppoa rakentaa hukkalämmön talteenottoon vaadittavaa tekniikkaa. Kokonaan uusissa rakennuksissa on helpompi ottaa huomioon, Koski toteaa.
Kyllä se on taloudellisesti kannattavaa.
Susanna Huuskonen, Fortum
Näin on toimittu esimerkiksi Tiedon konesalin ja Fortumin tapauksessa Espoossa, jossa jäähdytys ja lämmön talteenotto luotu yhteistyössä energiayhtiön kassa. Jäähdystyjärjestelmä on siis liitetty kaukolämpöverkkoon jo rakennusvaiheessa.
– Kyllä se on taloudellisesti kannattavaa ja hyvä ratkaisu sekä konesalille että meille, Fortumin kaukolämmön aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen sanoo.
Hän kertoo, että Fortumin kaukolämpöverkko on parin vuoden ajan ollut avoin muullekin hukkalämmölle. Konesalien lisäksi puhdistetun jäteveden lämpö sekä Espoon sairaalan lauhdelämmöt virtaavat verkkoon.
Konesalien hiilijalanjälki hipoo lentoliikennettä
Jari Innanen painottaa, että konesalit pitäisi ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa. Siten ne voitaisiin rakentaa juuri kaukolämmön alueelle.
– Verrattuna muuhun teollisuuteen, konesalit voidaan sijoittaa hyvin urbaaniin ympäristöön.
Näen sen samanlaisena lämmönlähteenä kuin voimalaitoksen. Jos Fortumin kaukolämpöverkon alueelle tulee lisää konesaleja, olemme ehdottomasti kiinostuneita.
Susanna Huuskonen, Fortum
Hän kuitenkin torppaa selityksen sijainnista, sillä suurin osa konesaleista sijaitsee jo nyt urbaanisti.
– Osittain se, ettei hukkalämpöä käytetä, johtuu siitä, että konesaleille ei ole mitää vaatimuksia energiatehokkuudesta. Ainoa kannustin on, että se säästää euroja. Ehkä kyse on energiayhtiöiden haluttomuudesta tehdä yhteistyötä.
Fortumin Susanna Huuskonen ei kuitenkaan keksi hyvää selitystä sille, miksi konesalikaukolämpö on vielä harvinaista.
– Näen sen samanlaisena lämmönlähteenä kuin pienen lämpölaitoksen. Jos Fortumin kaukolämpöverkon alueelle tulee lisää konesaleja, olemme ehdottomasti kiinostuneita.
Fortum avasi kaukolämpöverkon muiden toimijoiden hukkalämmölle nimenomaan konesalien myötä vuonna 2011.
Globaalisti tieto- ja viestintäteknologia kuluttaa jo 10 prosenttia koko maailman sähköstä. Hiilidioksidiopäästöissä se tarkoittaa muutamia prosentteja. Se on jo samaa luokkaa kuin lentoliikenteellä.
Konesalien päästöjen on arvioitu nelinkertaistuvan vuosina 2010–2020.
Onko tämä otettu huomioon Suomen ilmastopoltiikassa?
– Ei millään muotoa, Jari Innanen toteaa ykskantaan.
– Missä on työ- ja elinkeinoministeriön ihmiset ja muut, jotka näitä vie eteenpäin? Tähän ei ole mitään valmiita malleja. Energiapoliittisesti näen tässä fiksun tavan tehdä, mutta miksi tätä ei paineta kunnolla päälle, Innanen kysyy.